Vuosikertomus
Uutismedian liiton 116. toimintavuosi
Luottamus uutisiin säilyi korkeana
Uutismedian liiton 116. toimintavuosi paketoitiin jännittyneessä kansainvälisessä tilanteessa. Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaan jatkui kolmatta vuotta. Lähi-idässä Israel jatkoi Hamasin ja Gazan tuhoamista. Yhdysvaltojen presidentiksi valittiin Donald Trump.
Maailmalla yleistynyt uutisten välttely rantautui ilmiönä meillekin. Keskustelu sosiaalisen median haitallisista vaikutuksista ihmisille ja yhteiskunnille vilkastui.
Uutismedian digitalisoituminen kiihtyi, ja painettujen lehtien ilmestymispäiviä vähennettiin edelleen. Silti yhä yli 70 prosenttia uutismedioiden tuloista tuli painetuista lehdistä.
Tilaustulojen osuus sanomalehtien tuloista kasvoi 62 prosenttiin. Pelkkien digitilausten osuus oli keskimäärin jo yli kolmannes.
Kansainväliset alustajätit haukkasivat 68 prosenttia Suomen digitaalisesta mainosmarkkinasta. Mainonnan kokonaismäärä pieneni.
Edunvalvonta: Uutismediaa tukevaa mediapolitiikkaa
Lehtien arvonlisävero onnistuttiin pitämään ainoana tuotteena 10 prosentissa, kun hallitus kiristi reippaasti välillistä verotusta. Yleisradion rahoituksen indeksikorotukset jäädytettiin kolmeksi vuodeksi. Julkisen palvelun tehtävä ja valvonta jäivät ennalleen, ja Medialiitto vei niiden ongelmat jo toisen kerran Euroopan komisison ratkaistavaksi.
Lehdistön eurooppalainen edunvalvonta voimistui uuden komission aloittaessa. Uutismedian elinvoiman merkitys ymmärretään entistä paremmin, sillä demokratiaan kohdistuvat haasteet ja Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne ohjaavat komissiota etsimään ratkaisuja.
Ukrainan alueellisten uutismedioiden taloudellinen tukeminen jatkui pohjoismaisena yhteistyönä. Saimme ulkoministeriöltä rahoituksen Ukrainan median kehitysyhteistyöhankkeeseen vuosiksi 2025–2026.
Toimialatieto, viestintä ja markkinointi: Tavoittava, luotettava ja yleissivistävä uutismedia
Suomessa luottamus uutisiin säilyi laajan kansainvälisen tutkimuksen korkeimpana. Lähes kaikki 15 vuotta täyttäneet lukivat sanomalehtiä jossain muodossa. Sanomalehdet olivat suomalaisten mielestä ylivoimaisesti luotettavin ja yleissivistyksen kannalta tärkein media.
Selvitimme mediamyynnin tueksi sanomalehtien roolia äänestyspäätöksen tukena europarlamenttivaaleissa.
Viestimme aktiivisesti uutismedian merkityksestä ja vahvuuksista. Tuotimme jäsenmedioiden käyttöön lukuisia markkinointimateriaaleja, joiden teemoina olivat muun muassa uutismedian tarjoamat maailmankuvan rakennusaineet, uutismedian keskeinen rooli paikallisessa yhteisössä, rakentava keskustelu, sananvapauden voima ja ympäristövastuullisuus.
Mediakasvatus ja informaatiolukutaito: Aapinen kiinnosti kansainvälisesti, ja Tiktok-tutkimus herätti keskustelua mediassa
Uutismedian liiton 60 vuotta täyttäneessä mediakasvatustoiminnassa korostui journalismin merkityksen ja toimintaperiaatteiden avaaminen. Uutisten viikkoa vietettiin teemalla Löydä oma juttusi, ja Nuoret ja uutismediasuhde -tutkimuksessa selvisi, että Tiktok on noussut 13–18-vuotiaiden nuorten tärkeimmäksi uutiskanavaksi.
Tavoitimme opettajia Educa-messuilla sekä oppituntivinkit-uutiskirjeen sekä somekanavien kautta. Tarjosimme opettajille monipuolisia työkaluja mediakasvatukseen uutismedikasvatus.fi-verkkosivustollamme.
Informaatiolukutaitohankkeemme herätteli toimituksellisen sisällön arvon erottamiseen muista internetin ja sosiaalisen median sisällöistä. Julkaisimme yläkoulujen historian ja yhteiskuntaopin opettajien käyttöön suunnitellun Media ja demokratia -oppimateriaalisivuston. Jaoimme kaikille yhdeksäsluokkalaisille Medialukutaidon aapisen.
Kaupunkilehdet ja paikallislehdet: Työtä luotettavan paikallisen tiedon merkityksen puolesta
Kaupunkilehtien Kaupunkilehdet tutuiksi -kampanja ja paikallislehtien Pureudu paikallisiin -tempaus muistuttivat maamme uutismediakentän moninaisuudesta.
Jakeluhintojen nousu ja jakelun saatavuus haastoivat kaupunkilehtien ja paikallislehtien kustannustoimintaa. Painetun lehden ilmestymispäiviä vähensi yhteensä yhdeksän kaupunki- ja paikallislehteä.
Kaupunkilehtien ja paikallislehtien parhaimmisto palkittiin Vuoden parhaat -palkintogaalassa Suurilla Lehtipäivillä Kokkolassa.
Suomen Lehdistö: Ensimmäinen vuosi verkossa
Vuosi oli Suomen Lehdistön ensimmäinen ilman säännöllistä printtijulkaisua. Uutta arkea rytmittää viikoittainen uutiskirje, joka tavoittaa kasvavan joukon, lähes 4500 media-ammattilaista.
Käsittelimme muun muassa alan kiinnostavia henkilöitä, uudistuvia toimitusorganisaatioita, mediataloutta, yleisön tarpeista lähtevää journalismia, tekoälyä, markkinoille tulleita uusia journalistisia tuotteita, digitaalista tekemistä, paperilehden karsimista ja printtijakelun muutoksia. Jaoimme journalistien osaamista myös suosituissa Tekijä-webinaareissa.
Tapahtumat ja koulutukset: Kokemusten jakamista tärkeistä aiheista
Koulutustoimintamme runsastui entisestään. Pääosa tilaisuuksista pidettiin webinaareina, ja ne tavoittivat vuoden aikana yli 1600 henkilöä.
Suuret Lehtipäivät kokosi Kokkolaan yli 200 osallistujaa kaupunkilehdistä ja paikallislehdistä eri puolilta Suomea.
Jäsenpalvelut: Jäsenyritysten tukena
Asiantuntijamme olivat jäsenyritystemme käytettävissä niin toimialan kehitystä koskevissa asioissa kuin erilaisissa julkaisutoimintaan liittyvissä juridisissa kysymyksissä. Lisäksi vierailimme vuoden aikana useissa jäsenyrityksissämme.