Vuosikertomus
Uutismedian liiton 117. toimintavuosi
Journalismin merkitystä kirkastettiin
Uutismedian liiton 117. toimintavuoden painopisteenä oli journalismin tunnistaminen ja sen merkityksen ymmärtäminen.
Toimintavuotta varjosti kiristyvä kansainvälinen tilanne. Venäjä jatkoi iskuja Ukrainaan, eivätkä rauhanneuvottelut edenneet. Yhdysvallat vähensi tukeaan Ukrainalle, kritisoi ja uhkasi eurooppalaisia kumppaneitaan ja viritteli sotatoimia eri puolille maailmaa.
Keskustelu amerikkalaisten ja kiinalaisten jättiyhtiöiden ongelmista voimistui. Tekoälyn käyttö yleistyi.
Uutismedioiden tuloista noin 65 prosenttia tuli painetuista lehdistä, mutta erot eri medioiden välillä olivat hyvin suuria. Jakelun kallistuminen kiritti digitaalista siirtymää.
Jo lähes kaksi kolmasosaa uutismedioiden tuloista tuli tilaajilta. Mainosmarkkina ei edelleenkään kasvanut.
Edunvalvonta: Rahapeliuudistus uutismedialle suosiollinen
Eduskunta hyväksyi rahapeliuudistuksen, joka sallii rahapelimarkkinoinnin uutismediassa heinäkuusta 2027. Se tukee reilumpaa kilpailua kansainvälisten alustajättien kanssa.
Sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisävero säilyi ennallaan. Mediapolitiikan tarvetta korostivat etenkin paikallislehtien ja STT:n taloudelliset vaikeudet.
Vaikutimme poliittisen mainonnan sääntelyn kansallisiin seuraamuksiin ja koulutimme jäsenistöä lain velvoitteista. Huolehdimme myös toimituksellisen lähdesuojan turvaamisesta lainsäädäntöhankkeissa.
Aloitimme ulkoministeriön rahoituksella Ukrainan alueellisten uutismedioiden tukemisen journalistisen etiikan ja itsesääntelyn kehittämisessä. Taloudellinen tuki jatkui pohjoismaisen Ukrainan median rahaston kautta.
Toimialatieto, viestintä ja markkinointi: Tavoittava, luotettava ja vaikuttava uutismedia
Suomalaisten luottamus uutisiin oli edelleen maailman huippua. Jopa 95 prosenttia yli 15-vuotiaista luki sanomalehtiä jossain muodossa ja 88 prosenttia seurasi niitä digitaalisesti.
Suomalaisista Yle ja sanomalehdet olivat verkon luotettavimpia ja laadukkaimpia medioita, ja sanomalehtiä pidettiin ylivoimaisesti yleissivistävimpänä mediana. Selvitykset tukivat myös mediamyyntiä: sanomalehdet olivat kunta- ja aluevaalien tärkein tietolähde, ja kaupunkilehdilläkin oli vahva asema muihin medioihin verrattuna.
Tutkimme tilaamista ja digitilausten pitoa ja tunnistimme erilaisia tilaajaryhmiä sekä digitilausten peruuttamisen syitä. Medialiiton ja sen jäsenjärjestöjen, myös Uutismedian liiton, tuottama Media-alan luontotiekartta tarjosi alan yrityksille konkreettista tukea luontotyöhön.
Tuotimme jäsenmedioille aineistoja, joilla kuluttajia kannustettiin tukemaan sivistystä ja demokratiaa maksamalla laatujournalismista, myös digitaalisena.
Mediakasvatus ja informaatiolukutaito: Työkaluja journalismin tunnistamiseen somearjessa
Uutisten viikon Kun selaat, tunnista luotettavat lähteet -kampanja keskittyi nuorten media-arkeen ja journalismin tunnistamiseen osana somearkea. Nuoret ja uutismediasuhde -tutkimuksen mukaan Tiktok vahvisti asemaansa 13–18-vuotiaiden tärkeimpänä uutiskanavana.
Vastuullista journalismia Tiktokissa -hankkeessa järjestimme lyhytvideojournalismiin liittyviä koulutuksia ja kartoitimme jäsenmedioidemme Tiktok-journalismin käytäntöjä.
Tavoitimme opettajia oppituntivinkit-uutiskirjeen ja somekanavien kautta sekä tarjosimme työkaluja mediakasvatukseen uutismedikasvatus.fi-sivustolla.
Lukutaitopäivän Lue lisää -kampanja teki näkyväksi somearjessa näkymättömiin jäävää lukemista, ja ensimmäiseen Uutisjahti-lukuhaasteeseen osallistui yli 3300 oppilasta.
Informaatiolukutaitohankkeessa vahvistimme journalismin tunnistamista, luottamusta luotettavaan tietoon ja ymmärrystä journalistisen median roolista demokratiassa.
Paikalliset mediat: Työtä luotettavan paikallisjournalismin puolesta
Kaupunki- ja paikallislehtien kanssa vahvistimme paikallisen journalismin toimintaedellytyksiä ja toimme esiin laadukkaan paikallissisällön merkitystä sekä paikallisten medioiden roolia uutiserämaiden ehkäisijänä, demokratian tukena ja arjen tiedonvälittäjänä.
Uutismedian liiton paikallislehdet ja Paikallislehtien päätoimittajayhdistys PPY vaativat keväällä päättäjiltä toimia jakelukustannusten kohtuullistamiseksi ja paikallisjournalismin turvaamiseksi koko Suomessa.
Kilpailutoiminta nosti esiin kaupunki- ja paikallislehtien journalistisen osaamisen ja roolin elinvoimaisessa paikallisyhteisössä. Lehtien parhaimmisto palkittiin Vuoden parhaat -palkintogaalassa Suurilla Lehtipäivillä Jyväskylässä.
Suomen Lehdistö: Uusia formaatteja digissä
Suomen Lehdistössä karistimme viimeisetkin printin rippeet ja aloitimme verkossa ja uutiskirjeessä uusia juttuformaatteja. Keväällä julkaisimme media-alan pahoista paikoista kertovan kuusiosaisen Paine-podcast-sarjan. Vuotuinen tilastopaketti ilmestyi ensimmäistä kertaa vain verkossa.
Journalistisessa sisällössämme korostui tekoäly, ja kokeilimme itsekin sen käyttöä osana toimitustyötä.
Tapahtumat ja koulutukset: Käytännönläheistä oppia ja kohtaamisia
Monipuoliset koulutustilaisuutemme tavoittivat vuoden aikana yli 2000 henkilöä, pääosin webinaareissa. Suuret Lehtipäivät kokosi Jyväskylään yli 200 osallistujaa kaupunkilehdistä ja paikallislehdistä eri puolilta Suomea.
Jäsenpalvelut: Jäsenyritysten arjen tukena
Asiantuntijamme tukivat jäsenyrityksiä toimialan kehitykseen ja julkaisutoiminnan oikeudellisiin kysymyksiin liittyvissä asioissa sekä vierailivat jäsenyrityksissä vuoden aikana.
Uuden saavutettavuussääntelyn myötä jäsenyrityksiä osallistui verkkolehtien saavutettavuusauditointeihin, joiden kokemuksia jaoimme kaikille jäsenyrityksillemme. Lokakuussa voimaan tullut poliittisen mainonnan asetus herätti runsaasti kysymyksiä, joita kerättiin jäseniltä ja välitettiin valvovalle viranomaiselle.