Uutismedian liiton informaatiolukutaitohanke lisää journalistisen etiikan ymmärrystä, kirkastaa tiedotusvälineiden roolia demokratian suojelemisessa ja korostaa tiedon huoltovarmuuden merkitystä häiriintyneessä informaatioympäristössä.
Uutismedian liiton kaksivuotisessa hankkeessa informaatiolukutaito nähdään osana mediakasvatusta. Kun mediakasvatukseen kuuluu muun muassa tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, informaatiolukutaidossa välineet nähdään toissijaisina. Informaatiolukutaidon näkökulmasta katsottuna on yhdentekevää, miltä alustalta juttuja luetaan tai videoita katsellaan. Merkitystä on vain sillä, millaisten periaatteiden mukaan tieto on tuotettu ja kuka sen on julkaissut.
Viimeistään koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan myötä ajankohtaisesta ja luotettavasta tiedosta on tullut keskeinen huoltovarmuustekijä. Putinin propagandakoneiston yksi tavoite on synnyttää sekaannusta, ja sen avulla murentaa läntisiä demokratioita. Informaatiosota on käynnissä, ja trollitehtaat suoltavat disinformaatiota jatkuvalla syötöllä. Niitä vastaan voidaan taistella koulutuksen ja sivistyksen avulla.
Miltä näyttävät median sirpaloituminen, monilukutaito, sananvapauden rajat, inkluusio ja digitaalinen valta historian ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelman kulmasta? Mitä meille Suomessa tarkoittavat trollitehtaat ja autoritääristen johtajien sometus? Mikä on journalismin merkitys yhtäältä medialukutaidon kohteena ja toisaalta sen lähteenä yhteiskuntaopin opetuksessa?
Uutismedian liitto julkaisee kevätlukukaudella 2024 Media ja demokratia -sivuston, joka keskittyy näihin kysymyksiin. Sivuston ydin on mediakasvatuksen – erityisesti journalismikasvatuksen – ja demokratiakasvatuksen yhä vain vahvistuvassa yhteydessä. Lähtökohtana on ollut ajatus nykyisestä yhteiskuntaopin opetuksesta hybridissä mediamaisemassa.
Sivusto antaa opettajille työkaluja, joita voi hyödyntää sekä luokkahuoneessa että verkko-opetuksessa. Materiaali on kaikille avoin ja maksuton.
YK:n kansainvälistä demokratian päivää vietetään vuosittain 15. syyskuuta. Juhlistimme teemapäivää järjestämällä Media ja demokratia -seminaarin.
Seminaarissa pohdittiin, miten demokratian käy, kun kohut, provokaatiot, skandaalit, vastakkainasettelut ja draama kiihottavat kansaa, poliitikkoja ja mediaa. Lisäksi tarkasteltiin journalistisen median välttämättömyyttä demokratialle.
Puhujina olivat Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi, Sitran Digitaalinen valta ja demokratia -projektin johtava asiantuntija Tiina Härkönen, journalismin tutkija, Mediakasvatusseuran asiantuntija Mikko Hautakangas, medianomi Jani Kurvinen ja Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen. Tilaisuuden juonsi projektipäällikkömme Susanna Ahonen.
Uutismedian liitto vetoaa päättäjiin ja opetusministeriöön, jotta journalismin laajemman yhteiskunnallisen roolin käsittely saataisiin osaksi opetussuunnitelmaa. Älä anna maailmankuvasi kaventua -kampanja levittää tietoisuutta journalismin merkityksestä yhteiskunnan rakenteille ja demokratialle sekä herättelee ihmisiä pohtimaan omaa suhdettaan journalismiin.
”Demokratiaa täytyy rakentaa ja suojella jatkuvasti – myös Suomessa. Vapaa tiedonvälitys ja luotettava journalismi on demokratian elinehto. Journalismin kriittistä yhteiskunnallista roolia ja informaatiolukutaitoa tulisi painottaa siksi jo kouluopetuksessa enemmän,” toteaa Uutismedian liiton liittojohtaja Jukka Holmberg.
Informaatiolukutaitohankkeen projektipäällikkö Susanna Ahonen kannustaa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 2.12.2022 julkaistussa kirjoituksessaan miettimään, mitkä asiat mediakasvatuksessa ovat olennaisimpia, ja keskittymään niihin.
”Informaatiolukutaidon näkökulmasta on yhdentekevää, miltä alustalta juttuja luetaan tai videoita katsellaan. Merkitystä on vain sillä, millaisten periaatteiden mukaan tieto on tuotettu ja kuka sen on julkaissut. Olennaista on siis erottaa vastuullinen, journalistinen tiedonvälitys kaiken muun viestinnän joukosta.”
Valheet, huhut ja vihapuhe ovat demokratian vihollisia. Virossa tämä on tiedostettu jo kauan sitten. Siellä kansalaisten informaatiolukutaito nähdään maanpuolustuksellisena ja turvallisuuspoliittisena kysymyksenä. Suomesta poiketen Viron lukiokoulutukseen kuuluu esimerkiksi kaikille yhteinen, 35 tunnin opintojakso Meedia ja mõjutamine (media ja vaikuttaminen).
Journalismin, sananvapauden ja vastuullisen median rooli demokraattisessa järjestelmässä ilmenee Viron perus- ja lukiokoulutuksen valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa (OPS). Journalismi mainitaan sekä perus- että lukio-opetuksen OPS-perusteissa useita kertoja, Suomessa journalismia ei mainita kertaakaan minkään kouluasteen opetussuunnitelmassa. Virossa jo perusopetuksen OPS:iin on kirjattu osaamistavoitteeksi mm. se, että peruskoulun suorittanut tuntee journalistisen etiikan perusteet ja tunnistaa, jos joku tiedotusväline niitä rikkoo.
Suomessa nyt voimassa olevat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ovat valmistuneet vuonna 2014. Niitä edeltäneet ovat vuosilta 1994 ja 1985. Kun OPS-perusteita lähivuosina päivitetään, Uutismedian liiton keskeinen tavoite on, että vastuullisen median ja journalistisen tiedonvälityksen merkitys demokraattisessa yhteiskunnassa kirjataan seuraavaan perusopetuksen OPS:iin.
Toteutamme hankkeen aikana opettajien täydennyskoulutuksen yhteistyössä Haaga-Helian journalismin ja opettajankoulutusyksikön kanssa. Koulutuksessa paneudutaan muun muassa informaatioympäristön häiriötilaan, journalistisiin toimintatapoihin ja ammattietiikkaan. Koulutus toteutetaan pääasiassa verkkokurssina.
Liitto pyrkii siihen, että journalismi liitetään erottamattomasti yläkoulujen demokratiakasvatukseen. Työ aloitetaan Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton (HYOL) kanssa. Uutismedian liitto osallistuu HYOL:in syyskoulutuspäiville, jossa keskustelemme yllä mainituista teemoista, tarjoamme koulutusta opettajille ja oppimateriaaleja opettajien käyttöön.
Teemme yhteistyötä muiden alan toimijoiden, kuten Journalistiliiton, Julkisen sanan neuvoston ja Ylen kanssa ja tapaamme muun muassa opetussuunnitelmatyöskentelystä vastaavia viranomaistahoja sekä poliittisia päättäjiä aiheen tiimoilta.
Vaikutamme siihen, että perus- ja toisen asteen koulutuksen lisäksi myös kotoutumiskoulutuksen opetussisältöihin saadaan länsimaisen journalismin perusperiaatteet. Hankkeessa tuotetaan oppimateriaaleja eri kouluasteille ja viestitään niistä opetusalan ammattilaisille.
Mittaamme kyselytutkimusten avulla nuorten ja opettajien asenteita ja käsityksiä journalismiin, Journalistin ohjeisiin ja tiedotusvälineiden luotettavuuteen liittyen. Toteutamme viestintäkampanjan, jolla lisätään suuren yleisön tietoisuutta vastuullisen median toimintaperiaatteista ja kykyä erottaa luotettava tietoa harhaanjohtavasta.
