Säännöt
1 § Nimi, kotipaikka ja kielet
Yhdistyksen nimi on Uutismedian liitto ry, ruotsiksi Nyhetsmediernas förbund rf., ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto.
Liiton kotipaikka on Helsinki ja sen kielet ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirja- ja rekisteröimiskielenä suomi.
2 § Tarkoitus ja toimintamuodot
Uutismedian liitto on Suomen sanomalehtien ja kaupunkilehtien julkaisijoiden ja muiden uutismedioiden toimialajärjestö, jonka tarkoituksena on edustaa jäseniään toimialan kannalta merkityksellisissä asioissa. Liitto toimii jäsentensä etujen ja oikeuksien ajamiseksi ja sananvapauden edistämiseksi niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto
- antaa jäsenilleen toimialaan liittyvää neuvontaa
- vahvistaa luotettavan median asemaa ja kansalaisten medialukutaitoa
- järjestää koulutusta
- seuraa alan kehitystä ja lainsäädäntöä sekä tekee näihin liittyviä aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja
- tuottaa ja jakaa tietoa toimialasta
- seuraa toimialojensa kansainvälistä kehitystä ja osallistuu alan järjestöjen kansainväliseen toimintaan,
- toimii muilla vastaavilla tavoin liiton tarkoituksen
toteuttamiseksi.
Työehtosopimusasiat eivät kuulu liiton toimialaan.
3 § Jäsenyys
Liiton jäseneksi voi liiton hallitus hyväksyä Suomessa ilmestyvän sanoma-, paikallis-, kaupunkilehden julkaisijan tai muun uutismedian kustantajan sekä muuta liiton toimialaansa kuuluvaksi hyväksymää viestintää harjoittavan oikeuskelpoisen yhteisön.
Jäseneksi hyväksyttävän julkaisijan uutismedioilla on oltava vastaava toimittaja ja toimituksellista sisältöä. Julkaisijan uutismedioiden on sitouduttava Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin ja Journalistin ohjeiden noudattamiseen.
Jäsen sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä ja niiden nojalla tehtyjä päätöksiä.
Jos jäsen harjoittaa joko välittömästi tai määräysvallassaan olevan erillisen yrityksen välityksellä sanoma-, paikallis-, kaupunkilehtien tai muun uutismedian julkaisemista on jäsen velvollinen maksamaan jäsenmaksun myös sellaisen toiminnan osalta.
Uutismedian liiton hallitus voi hyväksyä jäseneksi myös yhteistyöjäseniä, joiden toiminta liittyy liiton jäsenten liiketoimintaan.
4 § Jäsenen velvollisuudet
Jäsen on velvollinen pyynnöstä antamaan liitolle alan kysymyksiä koskevia tietoja, joita liitto tarvitsee tilastojen tekoon tai toimintaansa varten.
Jos jäsen ryhtyy toimiin, jotka ovat omiaan vahingoittamaan toimialan etuja tai yhteistyötä, eikä saamastaan muistutuksesta huolimatta muuta toimintaansa, hallitus voi erottaa jäsenen liitosta. Sellaiseen päätökseen vaaditaan kaksi kolmasosaa läsnä olevien hallituksen jäsenten äänistä. Ennen päätöksen tekemistä hallitus varaa jäsenelle tilaisuuden antaa selitys asiassa.
5 § Jäsenmaksu
Jäsen suorittaa vuosittain liitolle jäsenmaksun, josta päättää liiton syyskokous tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä.
Jäsenmaksu määrätään prosentteina jäsenen julkaisemien uutismedioiden edellisen kalenterivuoden levikki-/tilaus- ja ilmoitusmyynnin yhteenlasketusta nettotuotosta. Syyskokous voi myös määrätä edellä mainituista perusteista riippumattoman vähimmäismaksun.
Muuta viestintää harjoittaville yhteisöille jäsenmaksu on vähimmäismaksun suuruinen.
Yhteistyöjäsenen jäsenmaksun määrää syyskokous.
Hallitus päättää erääntyneiden maksujen laiminlyönneistä aiheutuvista seuraamuksista.
Uuden jäsenen osalta suoritetaan jäsenmaksu ensimmäisenä jäsenyysvuonna vain siltä ajalta, kun se on kuulunut liittoon.
Mikäli jäsen jättää jäsenmaksunsa maksamatta 6 kk maksun erääntymispäivästä lukien, liiton hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi liitosta.
6 § Liitosta eroaminen
Jos jäsen tahtoo erota liitosta, siitä on kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti liiton kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Jos jäsen lakkaa olemasta uutismedian julkaisija tai joutuu vararikkotilaan hallitus erottaa tällaisen jäsenen.
Eroava jäsen ei ole oikeutettu osuuteen liiton varoista. Jäsen on velvollinen suorittamaan maksamattomat jäsenmaksunsa sekä aikaisemmilta vuosilta että siltä vuodelta, jonka aikana jäsen eroaa.
7 § Liiton varsinaiset kokoukset
Liitto kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen, kevätkokoukseen viimeistään 31. toukokuuta ja syyskokoukseen viimeistään 15. joulukuuta.
Kutsu varsinaiseen kokoukseen tulee lähettää kaikille jäsenille kirjeitse tai sähköpostitse vähintään 14 päivää ennen kokousta.
Yhdistyksen kokoukseen voi osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä kokouksen aikana myös yhdistyksen hallituksen määräämän teknisen apuvälineen avulla.
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan vaalit;
- kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen;
- hallituksen kertomus edellisen vuoden toiminnasta ja varainhoidosta;
- tilintarkastajan kertomus edellisen vuoden tilien ja toiminnan tarkastamisesta;
- edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistaminen;
- vastuuvapauden myöntäminen;
- vaalivaliokunnan asettaminen;
- asiat, jotka jokin liiton jäsen haluaa ottaa käsiteltäviksi ja joista on kirjallisesti ilmoitettu hallitukselle viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta;
- muut hallituksen valmistelemat asiat.
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan vaalit;
- kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen;
- seuraavan toimintavuoden tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksusta päättäminen 5 §:n mukaisesti;
- hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan palkkioiden sekä heidän matkakorvaustensa ja päivärahojensa laskemisperusteiden vahvistaminen seuraavaksi toimintavuodeksi;
- hallituksen puheenjohtajan vaali;
- hallituksen jäsenten valitseminen erovuoroisten sijaan;
- tilintarkastajan ja hänen varamiehensä vaali;
- asiat, jotka jokin liiton jäsen haluaa ottaa käsiteltäviksi ja joista on kirjallisesti ilmoitettu hallitukselle viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta;
- muut hallituksen valmistelemat asiat.
8 § Ylimääräinen kokous
Jos hallitus pitää tarpeellisena tai vähintään kymmenes osa liiton jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti tarkoituksen ja perusteet esittäen vaatii, hallituksen on kutsuttava liitto ylimääräiseen kokoukseen.
Kutsu ylimääräiseen kokoukseen tulee lähettää kaikille jäsenille kirjeitse tai sähköpostitse vähintään kahdeksan päivää ennen kokousta.
Yhdistyksen ylimääräiseen kokoukseen voi osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä kokouksen aikana myös yhdistyksen hallituksen määräämän teknisen apuvälineen avulla.
Ylimääräisessä kokouksessa voidaan käsitellä vain kokouskutsussa mainittuja asioita.
9 § Äänioikeus ja äänestäminen
Liiton kokouksissa jokaisella läsnäolevalla jäsenellä on yksi perusääni. Lisä-äänet lasketaan seuraavasti: kaikkien jäsenten liitolle suorittamien jäsenmaksujen kokonaissumma jaetaan tuhannella. Jäsen saa yhden lisä-äänen kutakin täyttä tuhannesosaa kohden, jonka jäsen liitolle jäsenmaksuna on suorittanut.
Jäsen saa valtakirjan nojalla käyttää myös toisen jäsenen äänioikeutta liiton kokouksissa. Millään jäsenellä ei voi olla kuitenkaan ääniä enempää kuin 1/10 liittokokouksessa edustettuna olevasta kokonaisäänimäärästä.
Mikäli ei toisin ole määrätty, asiat ratkaistaan yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee; vaalissa kuitenkin arpa.
Vaali ja äänestys ovat avoimia, ellei jokin jäsenistä vaadi suljettua lippuäänestystä.
Yhteistyöjäsenellä ei ole äänioikeutta liiton yleiskokouksissa
10 § Hallitus
Liittoa johtaa hallitus, johon kuuluu vähintään 12 ja enintään 18 liiton varsinaisessa kokouksessa valittua jäsentä.
Hallituksen jäsenet valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.
Vuosittain on erovuorossa kolmannes tai lähinnä kolmannes eli ne jäsenet, jotka ilman uutta vaalia ovat kuuluneet hallitukseen kolme vuotta.
Vaalikelpoinen hallituksen jäseneksi on henkilö, joka on liiton jäsenyrityksen palveluksessa tai jäsenyrityksen hallituksen jäsen.
Jos hallituksen jäsen ennen vaalikauden päättymistä eroaa tai ei enää täytä hallituksen jäsenelle asetettuja edellytyksiä, hänen tilalleen valitaan liiton seuraavassa kokouksessa toinen jäsen siksi toimikaudeksi, jonka eronnut olisi ollut vielä hallituksen jäsenenä.
Hallitus valitsee keskuudestaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan ensimmäisen varapuheenjohtajan ja toisen varapuheenjohtajan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä osallistuu kokoukseen.
Hallitus voi valita keskuudestaan työvaliokunnan, joka toimii hallituksen apuna ja sen antamien ohjeiden mukaan. Työvaliokuntaan kuuluu hallituksen puheenjohtajisto ja enintään neljä muuta hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Hallituksen puheenjohtaja on myös työvaliokunnan puheenjohtaja. Asioiden valmistelua varten hallitus voi vuosittain asettaa myös jaostoja ja työryhmiä.
Hallituksen ja sen työvaliokunnan kokouksessa on jokaisella jäsenellä yksi ääni ja päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee muissa asioissa puheenjohtajan ääni paitsi vaalissa arpa.
Yhteistyöjäsenen edustajaa ei voida valita hallitukseen.
11 § Hallituksen tehtävät
Hallituksen tulee näitä sääntöjä noudattaen ja liiton kokouksissa tehtyjen päätösten mukaisesti hoitaa liiton asioita.
Hallituksen tehtävänä on mm.:
- johtaa liiton toimintaa sääntöjen ja liiton virallisten kokousten päätösten mukaisesti,
- kutsua kokoon liiton kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat,
- päättää liiton johtamismallista,
- valita ja erottaa liittojohtaja,
- vastata liiton taloudesta ja omaisuudesta,
- päättää yhdistyksen omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä,
- seurata liiton toimialan kehitystä ja ryhtyä niihin toimiin, jotka ovat omiaan edistämään liiton tarkoitusperiä,
- päättää strategiaryhmien ja jaostojen perustamisesta, päättää niiden ohjesäännöt ja tehtävät sekä jäsenten määrät ja nimittää jäsenet,
- hyväksyä ja erottaa liiton jäsenet,
- nimetä liiton edustajat elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin yhteistyö- ja valmisteluelimiin.
12 § Liittojohtaja
Liittojohtajan tulee hallituksen määräämällä tavalla johtaa liiton toimistoa, valmistella ne asiat, jotka otetaan käsiteltäviksi hallituksessa tai sen työvaliokunnassa, sekä huolehtia päätösten toimeenpanosta.
13 § Nimen kirjoittaminen
Liiton nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, liittojohtaja tai muu hallituksen määräämä toimihenkilö kukin yksin.
14 § Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus
Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilit ja hallituksen toimintakertomus on esitettävä tilintarkastajalle, jonka tulee antaa lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.
15 § Sääntöjen muuttaminen
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa ainoastaan liiton varsinaisen kokouksen tekemällä päätöksellä, jota on puoltanut vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä. Sääntöjen muuttamista koskeva esitys on annettava tiedoksi jäsenille viimeistään kutsuttaessa heitä siihen kokoukseen, jossa muutosesitystä käsitellään.
16 § Liiton purkaminen
Liitto voidaan purkaa vain siten, että siitä päätetään kahdessa kokouksessa, joiden välillä on kulunut vähintään kuusi kuukautta ja että viimeksi pidettävässä kokouksessa purkamista tarkoittavaa ehdotusta kannattaa vähintään neljä viidesosaa annetuista äänistä.
Jos liitto puretaan, sen varat on käytettävä viimeisen kokouksen päätöksen mukaan johonkin toimialaa edistävään tarkoitukseen.