Mediapolitiikka, moniäänisen ammattimaisen median turvaaminen ja mediakasvatuksen vahvistaminen ovat keskeisesti mukana valtioneuvoston 3.11. hyväksymissä suomalaisen demokratiapolitiikan tavoitteissa 2020-luvulle. Periaatepäätöksen tavoitteena on, että Suomi kuuluu jatkossakin maailman demokraattisimpien maiden joukkoon.

Vuoden 2022 Paikallismediakilpailun loppusuoralle on valittu kummastakin kilpailusarjasta viisi lehteä.

Vuoden 2022 Kaupunkilehtikilpailun loppusuoralle on valittu viisi lehteä.

Irlannin hallitus on päättänyt alentaa painettujen ja digitaalisten sanomalehtien arvonlisäveron yhdeksästä prosentista nollaan. Päätöstä perustellaan riippumattomien medioiden tukemisella ja informaation verottamisen lopettamisella.

Uutismedian maailmanjärjestö WAN-IFRA on myöntänyt vuosittaisen sananvapauspalkintonsa puolalaiselle sanomalehti Gazeta Wyborczalle ja sen säätiön työlle ennen kaikkea Ukrainan median tukemisessa.

Uutismedian liitto vetoaa, että eduskunnan käsittelyssä olevaan postilain uudistukseen liittyvä jakelutuki ulotetaan koskemaan myös yksi tai kaksi kertaa viikossa ilmestyviä paikallisia lehtiä.

Kansallisen Mediatutkimuksen mittauksen mukaan 95 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee sanomalehtiä. Lukumääränä tämä tarkoittaa yli 4,1 miljoonaa ihmistä.

Aikakausmedian ja Uutismedian liiton medialukudiplomi on helppo väline perusopetuksen mediakasvatukseen. Se kannustaa lukemaan lehtiä ja tunnistamaan informaatiotulvassa luotettavan tiedon.

Sanomalehtien asema luotettavimpana mediana on vahvistunut entisestään. Suomalaisista kolme neljästä pitää painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä luotettavina.

Suomessa uutisiin luottavien osuus jatkoi kasvuaan, vaikka useimmissa muissa maissa luottamus uutisiin oli laskussa, selviää Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2022 -kyselytutkimuksesta, joka vertaa uutisten käyttöä 46 maassa.