Sanomalehtien ylivoima luotettavimpana mediana vahvistui

4.9.2023

Sanomalehtien asema luotettavimpana mediana on ylivoimainen. Suomalaisista kolme neljästä pitää painettuja tai digitaalisia sanomalehtiä luotettavina. Ero toiseksi sijoittuneeseen televisioon kasvoi edelleen, ilmenee Iro Researchin elokuussa Uutismedian liiton toimeksiannosta tekemästä tutkimuksesta.

Koko aikuisväestöstä 76 prosenttia luottaa painettuihin tai digitaalisiin sanomalehtiin. Seuraavaksi eniten luotetaan tv-kanaviin tai niiden verkkopalveluihin (57 %). Kolmanneksi sijoittuvat radiokanavat tai niiden verkkopalvelut (48 %).

Luottamus sanomalehtiin on pysynyt ennallaan viimeisen vuoden ajan, kun samalla ajanjaksolla televisio on menettänyt luotettavuudestaan kaksi prosenttiyksikköä. Kahden vuoden takaiseen tulokseen verrattuna sanomalehtien luottamus on noussut yhden prosenttiyksikön, television laskenut viisi prosenttiyksikköä.

Sanomalehdet (painettu tai digitaalinen) ovat selkeästi luotetuin kaikissa 18 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Television (tv-kanavat tai niiden verkkopalvelut) ja radion (radiokanavat tai niiden verkkopalvelut) luotettavuus painottuu erityisesti yli 65-vuotiaiden ikäryhmään.

Googleen, verkossa oleviin uutisportaaleihin, sosiaaliseen mediaan, tubettajiin ja blogeihin luotettavuuden liittää vain 1–4 prosenttia suomalaisista, mikä on jopa viimevuotista tulosta alempi.

”Viime kuukausina on käyty kiivastakin keskustelua uutismediasta ja osin yritetty vaikuttaa sen toimintaan, eikä sovi unohtaa maan rajojen ulkopuolelta tulevaa disinformaatiovaikuttamista. Hämmennysyritykset eivät kuitenkaan ole onnistuneet muuttamaan sitä tosiasiaa, että suomalaiset luottavat erittäin vahvasti kotimaiseen, vapaaseen, journalistisin periaattein toimivaan uutismediaan”, Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen toteaa.

Luotettavuus, riippumattomuus ja asiantuntevuus tärkeimmät ominaisuudet

Kun suomalaisilta kysyttiin uutis- ja ajankohtaismedian tärkeimpiä ominaisuuksia, kirkkaaseen kärkeen sijoittui luotettavuus. Sen valitsi tärkeimmäksi lähes yhdeksän kymmenestä suomalaisesta (86 %).

Toiseksi tärkeimmäksi uutis- ja ajankohtaismedian ominaisuudeksi nousi riippumattomuus (77 %) ja kolmanneksi sijoittui asiantuntevuus (75 %). Riippumattomuuden tärkeys on nyt selvästi korkeampi kuin koskaan koko viiden vuoden mittaushistoriassa, ohittaen aiempina vuosina toiseksi sijoittuneen asiantuntevuuden.

Painetut tai digitaaliset sanomalehdet saavat luotettavuuden lisäksi myös riippumattomuudesta korkeimman tuloksen (42 %). Toiseksi sijoittuvat tv-kanavat tai niiden verkkopalvelut (37 %) ja kolmanneksi radiokanavat tai niiden verkkopalvelut (33 %). Sanomalehtiä riippumattomina pitävien osuus kasvoi viimeisen vuoden aikana kahdeksan prosenttiyksikköä.

Myös asiantuntevuudessa sanomalehdet ovat selkeä ykkönen (71 %), toisena televisio (61 %) ja kolmantena radio (46 %).

Vain 2–6 prosenttia suomalaisista liittää riippumattomuuden tai asiantuntevuuden Googleen, verkon uutisportaaleihin, sosiaaliseen mediaan, tubettajiin ja blogeihin.

”On hienoa, että myös uutismedian riippumattomuus ymmärretään erittäin tärkeäksi ominaisuudeksi. Journalistiseen riippumattomuuteen pohjaava tiedon luotettavuus on merkityksellistä koko yhteiskunnalle ja sitä kautta ihmisten hyvinvoinnille”, Sirpa Kirjonen kommentoi.

Lataa graafit tutkimuksen tuloksista >

Lisätiedot

Sirpa Kirjonen, markkinointi- ja tutkimusjohtaja
p. 040 777 7210, sirpa.kirjonen@uutismediat.fi

Medioiden luotettavuutta, asiantuntevuutta, laadukkuutta ja uutis- ja ajankohtaismedioiden tärkeimpiä ominaisuuksia tutkittiin osana Iro Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1000 vähintään 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 17.–27.8.2023. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan +/- 3,2 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen tilasi Uutismedian liitto. Tutkimuksesta vastasi Iro Research Oy:ssä tutkimusjohtaja Sylva Vahtera.