Yläkouluikäiset toivovat päättäjiltä ja medialta, että nuoret otetaan vakavasti ja heidän näkemyksiään kuullaan nykyistä enemmän.

Koulujen ja lehtien yhteistä Sanomalehtiviikkoa vietetään 28.1.–1.2.2019. Viikko antaa lapsille ja nuorille työkaluja kriittiseen medialukutaitoon, oman media-arjen peilaamiseen sekä aktiiviseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen.

Suomalaisista 74 prosenttia uskoo, että tiedon ja sisältöjen tasapuolisella ja kattavalla saatavuudella on merkittävä rooli eriarvoistumisen estämisessä

Yleisradion ja sanomalehtien digitaaliset palvelut ovat suomalaisten mielestä ylivoimaisesti laadukkaimmat verkossa julkaistavat uutismediat. Molemmat arvioidaan yhtä laadukkaiksi kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan sosiaalisen median saamat arvosanat ovat laskeneet merkittävästi.

Suomalaiset hakevat ensi vuoden eduskunta- ja europarlamenttivaalien äänestyspäätöksiin selvästi eniten tukea painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä ja televisiosta. Kolmasosa suomalaisista pitää ulkopuolisen tahon vaikuttamisyrityksiä vaalituloksiin todennäköisenä.

Hallitus on antanut sähköisten lehtien ja kirjojen alennettua arvonlisäverokantaa koskevan lakiesityksensä eduskunnalle tänään.

Sanomalehtien Liitto ja Suomen Kustannusyhdistys hakevat juridista asiantuntijaa vastaamaan jäsenyritysten oikeudellisesta neuvonnasta ja osallistumaan liittojen elinkeinopoliittiseen edunvalvontaan.

Lehtikustantajat ovat erittäin huolissaan Postin ilmoittamien jakeluhintojen korotusten vaikutuksista lehtien toimintaedellytyksiin.

Sanomalehtien Liiton liittojohtaja Jukka Holmberg on valittu Julkisen sanan neuvoston (JSN) kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2019.

Käytännössä kaikki suomalaiset (96 prosenttia) pitävät tärkeänä sitä, että Suomessa säilyy vahva ja monipuolinen, suomalaisia sisältöjä tuottava mediatarjonta. Osuus on noussut yhdeksän prosenttiyksikköä kahden vuoden takaisesta mittauksesta.