Suomalaiset arvioivat omat mediataitonsa selkeästi paremmiksi kuin muiden

11.2.2020

Suomalaiset pitävät mediataitoja tärkeinä kansalaistaitoina. Omat mediataidot koetaan hyviksi, mutta muiden taidot arvioidaan selvästi heikommiksi, ilmenee tuoreesta Suomalaisten mediataidot -tutkimuksesta. Tutkimuksen teki IROResearch Oy Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta.

Tutkimuksessa 12 vuotta täyttäneet suomalaiset arvioivat sekä omia että muiden suomalaisten mediataitoja ja niiden tärkeyttä. Median käyttämisessä ja sisällön tuottamisessa suomalaiset arvioivat omat taitonsa lähes kiitettäviksi ja muiden taidot hyviksi tai tyydyttäviksi. Median sisällön ja luotettavuuden arviointiin liittyvissä taidoissa suomalaiset arvioivat omat kykynsä edelleen lähes kiitettäviksi, mutta muiden taidot pääsääntöisesti vain tyydyttäviksi.

”Vaikka ihmiset tyypillisesti arvioivat omat taitonsa muiden taitoja paremmiksi, voi tässä kuitenkin syntyä jonkinasteinen huoli, ovatko suomalaiset liiankin luottavaisia omiin mediataitoihinsa. Voi olla, että emme tunnista esimerkiksi aina vaan taidokkaampia vaikutuskeinoja, joilla meitä voidaan johtaa harhaan. Toivottavasti vahva itseluottamus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mediataitojen kehittäminen koskisi vain muita”, pohtii Sanomalehtien Liiton tutkimus- ja markkinointijohtaja Sirpa Kirjonen.

”Itseluottamus kumpuaa ilmeisesti siitä, että tutkimukseen vastanneet kertoivat kiinnittävänsä aina tai useimmiten huomiota siihen, onko sisältö julkaistu luotettavassa mediassa, miltä käytetyn kielen oikeellisuus ja laatu vaikuttavat, onko tarkoitus mainostaa tai myydä jotain ja mihin sisällössä esitetyt faktat tai väitteet perustuvat. Ilmeisesti muiden ei kuitenkaan uskota toimivan näin, koska omien ja muiden taitojen välillä arvioidaan olevan huima ero”, Kirjonen lisää.

Tutkimus osoittaa, että mediataidot koetaan erittäin tärkeiksi ja niiden oppimista pidetään elinikäisenä prosessina. Tutkimukseen vastanneet ovat sitä mieltä, että moni asia olisi yksilön ja yhteiskunnan kannalta paremmin, jos kaikilla olisi hyvät mediataidot.

Tutkimuksesta selviää myös, että suomalaiset pitävät journalismia tärkeänä osana demokraattista yhteiskuntaa. Vastaajien mielestä selkeimmin journalististen periaatteiden mukaisesti toimivat sanomalehdet, jotka myös arvioitiin luotettavimmiksi ja kiinnostavimmiksi medioiksi.

Lukutaito tärkeintä, tietoturvassa ja yksityisyyden suojaamisessa parannettavaa

Nykyaikana tarvittavat mediataidot koostuvat sekä median käyttämiseen ja sisällön tuottamiseen että median sisällön ja luotettavuuden arvioimiseen liittyvistä taidoista. Tutkimuksessa arvioitiin näitä taitoja ja niiden tärkeyttä asteikolla 1–10.

Median käyttämisen ja sisällön tuottamisen taidoista suomalaisten mielestä tärkein on lukutaito. Se saa arvosanan 9,7 eli jokseenkin kaikki pitävät sitä erittäin tärkeänä taitona. Seuraavaksi tärkeimpiä ovat omasta tietoturvasta ja yksityisyyden suojasta huolehtiminen (9,2) sekä kyky etsiä tietoa erilaisista lähteistä (9,2).

Tärkeiksi arvioidaan myös kirjallinen ilmaisutaito, hakutulosten luotettavuuden arviointikyky, erilaisten päätelaitteiden käyttötaito, visuaalisen viestinnän ymmärtäminen sekä tiedonhaku ja kyky löytää itselleen kiinnostavaa sisältöä.

Median käyttämisessä ja sisällön tuottamisessa suomalaiset arvioivat omat taitonsa lähes samalle tasolle kuin niiden tärkeyden, mutta muiden taidot jäävät heikommiksi. Poikkeuksen tekevät vähemmän tärkeiksi arvioidut kyky tuottaa kiinnostavia postauksia sosiaaliseen mediaan ja omien mediasisältöjen tekeminen ja julkaiseminen. Näissä muiden taidot ylittävät reilusti tärkeyden, kun taas omat taidot kulkevat tärkeyden kanssa käsi kädessä.

Eniten parantamisen varaa koetaan omasta tietoturvasta ja yksityisyyden suojasta huolehtimisessa, etenkin muilla. Taidon tärkeys saa arvon 9,2, omille taidoille annetaan 8,1 ja muiden suoriutumiselle vain 6,6.

Median sisällön ja luotettavuuden arvioinnissa suomalaiset luottavat omiin, mutta eivät muiden taitoihin

Suomalaiset pitävät omia kykyjään arvioida median sisältöä ja luotettavuutta huomattavasti korkeampina kuin muiden suomalaisten. Omat taidot arvioitiin hyviksi tai jopa kiitettäviksi, mutta muiden taidot arvioitiin 1,5–2 numeroa omia taitoja heikommiksi.

Median sisällön ja luotettavuuden arvioinnissa mukana olleista 15 taidosta suomalaiset pitävät tärkeimpinä luetun ymmärtämistä (9,6), tietoisen harhaanjohtaminen tunnistamista (9,4), kykyä arvioida erilaisten medioiden ja lähteiden luotettavuutta (9,4), luotettavan median tunnistamista (9,4) ja kykyä tunnistaa valeuutinen (9,3). Myös muita median sisällön ja luotettavuuden arviointiin liittyviä taitoja pidetään tärkeinä, koska vähiten tärkeinkin sai arvon 8,5.

”Suomalaiset selvästi arvostavat monipuolisia mediataitoja ja näkevät niiden merkityksen suurena. On erinomaista, että kriittisen medialukutaidon merkitys tiedostetaan vahvasti”, Sanomalehtien Liiton mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen sanoo.

Heikoimmiksi taidoikseen vastaajat kokivat kykynsä ymmärtää sitä, miten algoritmit toimivat (7,7) ja kyvyn arvioida kuvien aitoutta tai epäaitoutta (7,8).

Kun omalla kohdalla taitojen tärkeys ja oma osaaminen eroavat enimmillään noin numerolla, niin muiden osaamisessa ja taidon tärkeydessä eroa syntyy yli kolmekin numeroa. Esimerkiksi ”kyky tunnistaa tietoinen harhaanjohtaminen” sai tärkeydessä arvon 9,4, omat taidot arvioitiin tasolle 8,4, mutta muiden vain tasolle 6,3.

Nuoret positiivisempia muiden taitojen suhteen – mediataidot kehittyvät läpi elämän

Nuorten erilainen mediankäyttö näkyy tuloksissa. He esimerkiksi näkevät sosiaalisen median ja sovellusten käyttötaidot huomattavasti keskimääräistä tärkeämpinä ja arvioivat myös omat taitonsa näissä paremmiksi kuin muut. Nuoret kokevat vahvemmiksi myös omat somejulkaisemisen ja mediatuottamisen taitonsa. Lisäksi he uskovat pystyvänsä arvioimaan keskimääräistä paremmin kuvien aitoutta sekä algoritmien toimintaa.

Nuorimmat vastaajat suhtautuvat toisten suomalaisten mediataitoihin muita positiivisemmin ja antavat niille paremman arvosanan. Kaikista kriittisimpiä toisten taitojen suhteen ovat 25–34-vuotiaat.

Lähes kaikkien suomalaisten mielestä mediataitojen kehittyminen on elinikäinen prosessi. Kolme neljästä pitää tärkeänä, että yhteiskunta huolehtii mediataitojen tasapuolisesta opettamisesta, kuusi kymmenestä toteaa jokaisella olevan vastuu omasta oppimisestaan.

”Vaikka omat mediataidot arvioidaan varsin hyviksi, omien kykyjen ja taitojen tärkeyden välillä on kuitenkin kurottavaa. Nykyinen mediamaailma asettaa mediataidoille isoja vaatimuksia eivätkä taidot kehity itsestään. Kaikenikäiset mediankäyttäjät tarvitsevat mediataitoihinsa tukea ja työkaluja,” toteaa Hanna Romppainen.

Hyvät mediataidot lisäävät mahdollisuuksia vaikuttaa

Kun vastaajia pyydettiin kertomaan avoimesti, mitä etua tai hyötyä hyvistä mediataidoista on, vastauksissa korostuivat parempi pärjääminen yhteiskunnassa, opinnoissa ja työnhaussa sekä totuudenmukaisemman ja vinoutumattoman maailmankuvan kehittyminen. Hyvillä mediataidoilla varustettu ei tule johdetuksi harhaan ja huijatuksi eikä toisaalta itse jatka valeuutisten levittämistä ja lähde tahtomattaan mukaan demokratiaa ja yhteiskuntarauhaa rikkovaan kiihottamiseen ja ääriajatteluun.

Vastaajat totesivat myös, että hyvät mediataidot antavat mahdollisuuden ilmaista itseään ymmärrettävästi ja käydä asiallista keskustelua asiasta kuin asiasta, mikä luo paremmat mahdollisuudet vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Hyviä mediataitoja pidetään tärkeänä osana yleissivistystä ja kansalaistaitoja.

Kun kysyttiin, mitä haittaa on huonoista mediataidoista, vastauksissa korostuivat yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen, pelon tunne, suppean ja mustavalkoisen maailmankuvan syntyminen ja ääriajatteluun ajautuminen, jolloin ei enää otakaan vastaan muuta kuin omia ennakkokäsityksiä vahvistavaa sisältöä.

Eriarvoistuminen, rasismi ja ääriliikkeet saavat lisää pontta ja oivallista kasvualustaa huonoista mediataidoista. Mitä huonommat taidot ovat, sitä yksinkertaisimmilla kikoilla ihmiset voidaan manipuloida tukkanuottasille keskenään, jopa väkivaltaan ja rikolliseen toimintaan asti. Vastaajat mainitsivat myös, että valitettavasti nämä ilmiöt näkyvät Suomessa.

Journalismi on tärkeä osa demokratiaa, ja sanomalehdet toimivat selkeimmin journalististen periaatteiden mukaisesti

Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi, millaisia asioita suomalaiset liittävät journalismiin ja mitkä mediat toimivat journalististen periaatteiden mukaisesti.

Suomalaisista 77 prosenttia pitää journalismia erittäin tärkeänä osana demokraattista yhteiskuntaa ja lähes kaikki muutkin ainakin jossain määrin tärkeänä. Journalismiin liittyvät vahvasti myös yhteiskunnallisten epäkohtien esiin nostaminen, tekstin julkaisijan erottuminen, mainonnan ja toimituksellisen sisällön selvä ero toisistaan, faktapohjaisuus, mielipiteen ja faktan selkeä toisistaan erottuminen, tekijöiden ammattilaisuus, eettiseen koodistoon sitoutuminen, riippumattomuus, objektiivisuus sekä valitun näkökulman perusteleminen ja tasapuolisuus.

Sanomalehdet nousivat kärkeen, kun suomalaisia pyydettiin arvioimaan edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti toimivia medioita.

Asteikolla 1–10 painetut ja digitaaliset sanomalehdet saivat arvosanan 8. Seuraaviksi sijoittuivat radio, televisio, aikakauslehdet ja kaupunkilehdet, joiden arvosanat liikkuivat välillä 7,2–7,5. Sosiaalisen median, blogien ja vlogien toiminnassa journalismin periaatteet eivät vastaajien mielestä toteudu ja arvosanat jäivät tasolle 4–4,1.

Sanomalehdet ovat luotettavimmat ja kiinnostavimmat mediat

Kun suomalaisia pyydettiin pisteyttämään eri medioita luotettavuuden ja kiinnostavuuden mukaan, selvään kärkeen nousivat painetut ja digitaaliset sanomalehdet. Toiseksi tuli televisio (tv-kanavat tai niiden verkkopalvelut) ja seuraavat sijat menivät radiolle, aikakauslehdille ja kaupunkilehdille. Hännänhuipuksi luotettavuudessa ja kiinnostavuudessa jäivät blogit, vlogit, verkossa olevat uutisportaalit ja sosiaalinen media.

Sanomalehdet erottuvat luotettavuudessa kirkkaasti kaikissa ikäryhmissä. Sanomalehdet ovat myös kiinnostavin media kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 12–17-vuotiaissa, jotka nostavat sosiaalisen median sanomalehtien ohi. Blogit ja vlogit jäävät kuitenkin, hieman yllättäen, myös nuorimmissa ikäryhmissä kiinnostavuudessa sanomalehtien taakse.

Lisätiedot

Sirpa Kirjonen
markkinointi- ja tutkimusjohtaja, p. 040 777 7210, sirpa.kirjonen@sanomalehdet.fi

Hanna Romppainen
mediakasvatusasiantuntija, Sanomalehtien Liitto, p. 044 378 7184, hanna.romppainen@sanomalehdet.fi

Vesa Väisänen
toimitusjohtaja, IROResearch, p. 050 320 9142, vesa.vaisanen@iro.fi

Suomalaisten mediataidot -tutkimusta varten tehtiin 1100 tutkimushaastattelua 12 vuotta täyttäneiden suomalaisten keskuudessa. Tutkimuksen 15 vuotta täyttäneiden vastaajien osuuden tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Lisäksi rekrytoitiin erikseen puhelimitse 12–14-vuotiaita vastaamaan samaan web-kyselylomakkeeseen. Tutkimuksen 15 vuotta täyttäneiden vastaajien otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimukset tiedot kerättiin 19.12.2019–20.1.2020. Vastaajien määrä oli yhteensä 1100, joista valtakunnallisesti edustava 15 vuotta täyttäneiden osuus oli 1000 ja 12–14-vuotiaiden nuorten osuus 100. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan +/- 3,2 %-yksikköä.

Suomalaisten mediataidot -tutkimus aloitettiin loka-marraskuussa toteutetulla kvalitatiivisella tutkimuksella. Aloitusvaihe toteutettiin 24 henkilön neljän päivän mediapäiväkirjoilla, ennakkotehtävillä ja syvähaastatteluilla. Kvalitatiivisen tutkimuksen antia käytettiin osana kvantitatiivisen lomakkeen suunnittelua.