Lehdistönvapaus on tärkeää kansalaisille

Lehdistönvapaus on perusoikeus, joka takaa tiedotusvälineille ja toimittajille oikeuden hankkia, julkaista ja levittää tietoa ja mielipiteitä ilman sensuuria, painostusta tai ennakkovalvontaa. Lehdistönvapaus on olennainen osa sananvapautta ja demokraattista yhteiskuntaa.

Suomi on pitkään kuulunut maailman lehdistönvapauden kärkimaihin. Suomessa media voi toimia vapaasti ilman valtion tai poliittisen ja taloudellisen vallan käyttäjien rajoitteita. Vapauden merkitys korostuu, kun sitä vertaa maihin, joissa median toimintaa rajoitetaan voimakkaasti.

Hyvä lehdistönvapaus liittyy läheisesti toimivaan demokratiaan, oikeusvaltioon, vähäiseen korruptioon sekä kansalaisten luottamukseen ja hyvään medialukutaitoon. Näissä kaikissa Suomi on tutkitusti maailman huippua. Yhteiskunnan perusasioiden kunnossa oleminen selit­tää, miksi Suomi on todettu useita vuosia peräkkäin maail­man onnellisimmaksi maaksi.

Lehdistönvapaus on tärkeää ennen kaikkea kansalai­sille. Kun media voi toimia vapaasti ja journalistit uskaltavat tehdä työtään, kansalaiset saavat luotet­tavaa tietoa. Sen pohjalta he voivat muodostaa ja ilmaista oman mielipiteensä vapaasti sekä osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Medialukutaidon ja edunvalvonnan asiantuntijamme Susanna Ahonen:

Lehdistönvapaus ei romahda kertarysäyksellä vaan heikkenee hiljalleen

Sananvapauteen kuuluu aina vastuu

Perustuslain turvaama sananvapaus takaa kansalaisille oikeuden ilmaista itseään ja vastaanottaa tietoa. Sananvapauteen kuuluu aina myös vastuu. Jokainen sanankäyttäjä vastaa viestistään viime kädessä oikeudessa, mikäli lain sallimat rajat ylittyvät.

Lehdissä sisältövastuun kantaa lain mukaan päätoimittaja. Hän vastaa jokaisesta julkaistusta sanasta ja kuvasta, sekä toimituksellisesta sisällöstä että mainoksista. Journalismiin kuuluu olennaisesti eettinen harkinta siitä, mitä kannattaa julkaista.

Vastuullinen journalismi tarkoittaa sananvapauden käyttöä sisältövastuun kantaen. Vastuullinen media pyrkii aina tarkistamaan tietonsa mahdollisimman hyvin. Jos virheitä kuitenkin sattuu, media korjaa virheensä asianmukaisesti.

Suomella on pitkät perinteet sananvapauden turvaamisessa: maailman vanhin painovapauslaki säädettiin Ruotsi-Suomessa jo vuonna 1766.

Lehdistönvapauden päivä 3.5.

Kansainvälistä lehdistönvapauden päivää vietetään maailmanlaajuisesti 3. toukokuuta.

Sanomalehtien maailmanjärjestö WAN-IFRA ja monet muut sananvapautta puolustavat järjestöt kehottavat hallituksia ja viranomaisia huolehtimaan toimittajien turvallisuudesta ja vapaudesta tehdä työtään.

Suomessa uutismediat korostavat sananvapauden päivänä rooliaan sananvapauden puolustajina ja toteuttajina sekä kansalaisten vaikutuskanavana ja mielipidefoorumina.

YK:n yleiskokous julisti kansainvälisen lehdistönvapauden päivän vuonna 1993 opetus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon aloitteesta. Teemapäivää vietettiin ensimmäisen kerran 3.5.1994. Päivämäärä, 3. toukokuuta, tulee Windhoekin julistuksen hyväksymisestä 3.5.1991. Namibiassa hyväksytty julistus puolusti itsenäistä ja moniarvoista lehdistöä.