Sanomalehtien toiminta sekä yhteiskunnallisten asioiden ja demokratian että paikallisten asioiden edistäjänä on suomalaisten mielestä entistäkin merkityksellisempää. Merkityksellisyys on kasvanut viimeisen vuoden aikana erityisesti 25–44-vuotiaiden keskuudessa.

Postinjakelun turvaaminen koko maassa vaatii aidon kilpailun lisäämistä Suomen postitoiminnassa. Se ei onnistu ilman postipalvelua koskevien olennaisten tietojen avaamista, korostavat Medialiiton ja Sanomalehtien Liiton hallitusten puheenjohtajat.

Uusimman Kansallisen mediatutkimuksen (KMT S17/K18) mukaan 90 prosenttia suomalaisista lukee sanomalehtiä viikoittain.

Euroopan parlamentti äänesti keskiviikkona 12. syyskuuta tekijänoikeusdirektiivistä. Direktiivi nykyaikaistaa tekijänoikeuden pelisäännöt digitaalisilla sisämarkkinoilla. Selkeä enemmistö mepeistä kannatti äänestyksessä lehtijulkaisujen suojaa.

Nuorille suunnatun Tarina tarinan takana -kampanjan chatbotissa Pyhimys, Ellinoora ja Heikki Kuula kertovat tarinat hittibiisiensä takaa.

Sanomalehtien Liitto kannattaa liikenne- ja viestintäministeriön ehdotusta postipalveluja koskevien tietojen avaamisesta.

Lähes kaikki suomalaiset ovat kiinnostuneita seuraamaan suunnitteilla olevaa maakunta- ja sote-uudistusta mediasta. Tärkeimpiä tiedonlähteitä ovat painetut sanomalehdet ja Ylen televisiokanavat.

Suomessa uutisiin luotetaan ja uutisbrändien asema on vahva myös verkossa. Suomalaiset ovat myös aiempaa valmiimpia maksamaan verkkouutisista.

Mediatalo Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi jatkaa sanomalehtien maailmanjärjestön WAN-IFRA:n hallituksessa ja sen johtokunnassa seuraavat kaksi vuotta.

Medialiiton johdolla on keväällä 2018 tehty toimialastrategiatyötä, jonka tarkoituksena on tukea media-alalla toimivia yrityksiä kehitys- ja uudistusprosesseissa.