Sanomalehdet ylivoimaisesti tärkein tiedonhakulähde tammikuun aluevaaleissa

3.11.2021

Sanomalehdet ovat ylivoimaisesti tärkein media, kun suomalaiset hakevat tietoa äänestyspäätöksensä tueksi tammikuussa 2022 pidettäviin ensimmäisiin aluevaaleihin. Tämä selviää IRO Researchin lokakuussa Uutismedian liiton toimeksiannosta tekemästä Aluevaalit 2022 -tutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin valtakunnallisesti, pois lukien helsinkiläiset. Aluevaaleja ei järjestetä Helsingissä.

Aluevaaleissa varmasti tai melko varmasti äänestävistä 56 prosenttia aikoo hakea tietoa äänestyspäätöksensä tueksi painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä. Toiseksi eniten tukea haetaan televisiosta (tv-kanavat tai niiden verkkopalvelut 37 %) ja kolmanneksi eniten painetuista tai digitaalisista kaupunkilehdistä (34 %). Neljännelle sijalle sijoittuvat aluevaaleissa ehdokkaina olevien omat verkkosivut (31 %) ja viidenneksi asuinkunnan ylläpitämät verkkopalvelut (23 %).

Harvempi kuin joka viides äänestämään aikova arvioi hakevansa tukea päätökselleen puolueiden verkkosivuilta, postilaatikoihin jaettavista mainoksista, radiosta, aikakauslehdistä, Googlesta, keskusteluista ehdokkaiden kanssa tai sosiaalisesta mediasta.

Äänestyspäätöksen tukena käytettävät mediat ovat hyvinkin perusteltuja, koska saman tutkimuksen mukaan suomalaisista 62 prosenttia ilmoittaa seuraavansa säännöllisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluita koskettavien asioiden uutisointia painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä. Toiseksi eniten näitä aluevaltuustoissa päätettäviä asioita seurataan televisiosta (tv-kanavat tai niiden verkkopalvelut 47 %) ja kolmanneksi eniten painetuista tai digitaalisista kaupunkilehdistä (36 %).

Vaalikoneet kiinnostavat kolmea neljästä

Medioiden verkkosivuilla ennen aluevaaleja julkaistavat vaalikoneet kiinnostavat kokeilemaan, kuka ehdokkaista olisi sopivin. Erittäin todennäköisesti medioiden vaalikonetta kokeilisi äänestämään aikovista suomalaisista 45 prosenttia ja melko todennäköisesti 28 prosenttia. Kokeiluhalukkaimpia ovat alle 45-vuotiaat, mutta yli 65-vuotiaistakin joka toinen on kiinnostunut kokeilemaan yhtä tai useampaa vaalikonetta ennen aluevaaleja.

Aluevaalien merkitys on epäselvä kahdelle kolmesta 18–24-vuotiaasta ja puolelle äänioikeutetuista

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka hyvin aluevaalien merkitys ymmärretään. Lähes puolet (45 %) kaikista äänioikeutetuista ja lähes kaksi kolmesta (63 %) 18–24-vuotiaasta vastasi, ettei ole ainakaan kovin hyvin perillä, mistä näissä vaaleissa on kysymys. Useampi kuin joka kymmenes kaikista (13 %) ja reilu neljännes (27 %) 18–24-vuotiaista koki, ettei ollut lainkaan selvillä aluevaalien merkityksestä. Vain hieman yli puolet äänioikeutetuista (53 %) ja nuorimmista joka kolmas arvioi olevansa vähintään melko hyvin perillä siitä, mistä aluevaaleissa on kysymys.

”Aluevaalien merkityksen selventämisessä on vielä hyvin paljon tehtävää. Tämä haastaa ehdokkaat, puolueet, kunnat, hyvinvointialueet ja tietysti myös journalistit viestimään selkeästi aluevaalien merkityksestä, jotta kansalaiset saadaan käyttämään äänioikeuttaan tammikuun vaaleissa”, toteaa Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.

”Jos aluevaaleissa valittavien päätöksentekijöiden merkitystä jokaisen suomalaisen arkeen, terveyteen ja muuhun hyvinvointiin ei tuoda ymmärrettäväksi, odotettavissa on äänestysprosentin jääminen hälyttävän alhaiseksi ja siten hyvinvointiimme liittyvän demokratian heikkeneminen.”

Ehdokkaan ja äänestäjän näkemysten vastaavuudella eniten painoarvoa

Ehdokkaan eri asioita koskevien näkemysten vastaavuus äänioikeutetun omien näkemysten kanssa nousi painoarvoltaan ylivoimaisesti merkittävimmäksi tekijäksi ehdokasvalinnassa. Tätä painottaa lähes neljä viidestä (77 %) äänioikeutetusta. Reilu kolmannes painottaa valinnassaan ehdokkaan puoluetta (38 %), tasa-arvoista suhtautumista eri väestönosiin (37 %) ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemusta (35 %).

Ehdokkaan koulutustaustalla on painoarvoa joka kolmannelle, iällä joka neljännelle ja ammatilla joka viidennelle. Reilu kymmenes huomioi painotuksessaan kunnallispoliittisen kokemuksen, sukupuolen, ehdokkaan asumisen lähellä äänestäjää, pelastustoimen asiantuntemuksen ja helpon lähestyttävyyden. Vain joka kahdeskymmenes antaa painoarvoa ehdokkaan mukana olosta valtakunnan politiikassa.

Joka neljäs pitää aluevaaliehdokkaiden tai vaalitilaisuuksien häiriköintiä todennäköisenä

Joka neljäs (25 %) suomalainen pitää todennäköisenä, että aluevaaliehdokkaita tai vaalitilaisuuksia pyritään häiriköimään. Joka toinen pitää häiriköintiä epätodennäköisenä, joka neljäs ei osannut arvioida häiriköinnin todennäköisyyttä.

Häirintää todennäköisenä pitäviltä kysyttiin, millaista häiriötä aluevaaleissa voi syntyä ja ketkä sitä voivat aiheuttaa. Vastauksissa nousi esiin ehdokkaiden eriasteinen uhkailu, asiaton sähköpostin täyttäminen ja somekirjoittelu, disinformaation levittäminen, vihapuhe ja ehdokaskuvien töhriminen. Mahdollisten häiriöiden aiheuttajiksi mainittiin muun muassa erilaiset ääriryhmät ja -liikkeet, asioista eri tavalla ajattelevat sekä julkisuudenkipeät ryhmät ja yksilöt.

Suomalaisia pyydettiin arvioimaan myös yleisesti, kuinka todennäköisenä he pitävät tietoisesti harhaanjohtavan tiedon määrän kasvua lähivuosina. Kaksi kolmesta (65 %) suomalaisesta pitää kasvua todennäköisenä. Joka kolmas (32 %) pitää jopa erittäin todennäköisenä, että lähivuosina ihmisten käsityksiä maailmasta, yhteiskunnasta, tieteestä tai muista ihmisistä pyritään entistä enemmän vääristämään jakamalla tietoisesti virheellistä tietoa.

Lataa graafit tutkimuksen tuloksista (pdf) >

Lisätiedot

Sirpa Kirjonen, markkinointi- ja tutkimusjohtaja
sirpa.kirjonen@uutismediat.fi, p. 040 777 7210

Aluevaalit 2022 -tutkimus toteutettiin osana IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimusta varten haastateltiin 886:ta vähintään 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti, pois lukien helsinkiläiset. Helsinkiläiset eivät olleet mukana tutkimuksessa, koska Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 19.–27.10.2021. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan +/- 3,2 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen tilasi Uutismedian liitto. Tutkimuksesta vastasi IRO Research Oy:ssä toimitusjohtaja Vesa Väisänen.