Sanomalehdet ja kaupunkilehdet ovat ylivoimaisesti tärkeimmät mediat, kun suomalaiset hakevat tietoa äänestyspäätöksensä tueksi huhtikuun 2021 kuntavaaleihin.

Koulujen ja uutismedian yhteistä Uutisten viikkoa vietetään 1.–5.2.2021. Viikko antaa lapsille ja nuorille työkaluja kriittiseen medialukutaitoon, oman media-arjen peilaamiseen sekä aktiiviseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen.

Uutiset ovat tärkeä osa 13–18-vuotiaiden nuorten media-arkea. Noin puolet nuorista seuraa uutisia päivittäin. Vain kolme prosenttia nuorista kertoo, ettei seuraa uutisia lainkaan. Nuorten uutisten seuraaminen on lisääntynyt korona-aikana.

Mediamainontaan käytettiin 1,126 miljardia euroa vuonna 2020. Sanomalehdistöön sijoitettiin useampi kuin joka neljäs mainoseuro. Painettujen ja digitaalisten sanoma- ja kaupunkilehtien osuus kaikista mediainvestoinneista oli yhteensä 307,1 miljoonaa euroa.

Kansallisen Mediatutkimuksen (KMT 2020) mittauksen mukaan 95 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista lukee sanomalehtiä.

Uutismedian liitto hakee vanhempainvapaan sijaiseksi mediakasvatusasiantuntijaa vastaamaan liiton tekemästä mediakasvatustyöstä.

Suomalainen sanomalehdistö viettää 250-vuotispäiväänsä 15. tammikuuta 2021 ja juhlii tilanteessa, jossa lehdistönvapauden merkitys on kirkastunut eri puolilla maailmaa.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on jakanut journalistisen sisällön edistämiseen varatun 7,5 miljoonan euron tuen. Tukea sai 97 yritystä ja niissä yhteensä 236 tiedotusvälinettä.

Medialiiton mukaan hallituksen eduskunnalle antama esitys Yleisradiota koskevan lain muuttamiseksi on jonkin verran parantunut liikenne- ja viestintäministeriön kesällä julkistamasta luonnoksesta. Lain pääsääntöä rikkovat poikkeukset ovat kuitenkin edelleen liian laajat.

Uutismedian liiton lakiasiainjohtaja Ismo Huhtanen on valittu tekijänoikeusjärjestö Kopioston hallitukseen lehtikustantajien edustajaksi vuosiksi 2021–2022.