Uutisten viikon tutkimus: Nuoret seuraavat uutisia aiempaa aktiivisemmin ja ovat entistä kiinnostuneempia paikallisuutisista
2.2.2026Nuoret seuraavat nyt aiempaa aktiivisemmin uutisia, selviää Kantar Media Oy:n Uutismedian liitolle tekemästä Nuoret ja uutismediasuhde -tutkimuksesta. Kolme neljästä 13–18-vuotiaasta kertoo seuraavansa uutisia vähintään muutaman kerran viikossa ja yli 40 prosenttia seuraa niitä päivittäin.
Uutisten seuraamisen aktiivisuus kasvaa selkeästi iän myötä. Kun 13–14-vuotiaista nuorista kolmasosa seuraa uutisia päivittäin, 17–18-vuotiaista päivittäisiä uutisten seuraajia on jo reilusti yli puolet.
Samalla kun uutisten seuraamisen aktiivisuus on kasvanut, aiempaa useampi nuori kertoo välttelevänsä jotakin uutisaihetta – näin tekee tytöistä yli 40 prosenttia ja pojista vajaa 30 prosenttia. Vältellyissä uutisaiheissa korostuu sota. Sota- ja kriisiuutisointi herättää monessa nuoressa ahdistusta ja pelkoa.
Tiktok on säilyttänyt paikkansa nuorten ykkösuutiskanavana, ja lyhytvideo on mieluisin uutisen muoto
Tiktok on säilyttänyt asemansa nuorten tärkeimpänä väylänä uutisiin, mutta sen merkitys uutiskanavana ei ole enää kasvanut. Uutisia seuraa alustalta edelleen 53 prosenttia nuorista. Nuorten toiseksi tärkeimmäksi uutiskanavaksi on noussut Instagram. Nuoret eivät käytä juuri lainkaan tekoälysovelluksia uutiskanavinaan.
Nuorten Tiktokissa kohtaamista uutisvideoista aiempaa suurempi osa on uutismedioiden tuottamia. 45 prosenttia nuorista sanoo, ettei näkisi uutismedian sisältöjä mistään muualta, jos se ei olisi Tiktokissa.
”Tiktok on nuorten uutisarjen keskiössä. On tärkeää, että nuori kohtaa Tiktok-arjessaan luotettavaa journalistista sisältöä”, mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen Uutismedian liitosta sanoo. ”Uutismedian on mahdollista tavoittaa nuoria Tiktokin kautta ja tehdä samalla omaa mediaa sekä journalismia nuorille tutuksi.”
Lyhyet, neutraalit uutisvideot ovat nuorille kirkkaasti mieluisin uutisen muoto. Nuoret kuitenkin myös lukevat uutisia. Noin puolet nuorista kertoo seuraavansa vähintään puolet uutisista lukemalla. Uutisten lukijoina aktiivisimpia ovat 17–18-vuotiaat tytöt.
Nuorten elämään liittyvät aiheet kiinnostuksen kärjessä – kiinnostus paikallisuutisiin kasvussa
13–18-vuotiaiden kiinnostus nuorten omaan elämään liittyviin uutisiin on selvässä kasvussa, ja ne ovat nuoria kiinnostavien uutisaiheiden kirkkaassa kärjessä. Samalla nuorten kiinnostus isoihin uutisaiheisiin maailmalla ja Suomessa on laskenut.
Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia omaan paikkakuntaan liittyvistä uutisista. Paikallisuutiset ovat nousseet nuoria kiinnostavien uutisaiheiden listalla neljänneksi.
”Kun maailmalla myllertää, kiinnostus omaa elämää ja kotipaikkakuntaa koskeviin aiheisiin selkeästi kasvaa. Läheiset ja paikalliset aiheet voivat tuoda kriisiuutisoinnin keskellä turvaa”, Hanna Romppainen kertoo. ”Paikallisissa uutisissa on nuorten suhteen aitoa potentiaalia. On tärkeää, että myös paikallissisällöissä kuuluu nuorten ääni ja heille tärkeät aiheet.”
Nuoret toivoisivat mediaan lisää nuorten ääntä. Vain 30 prosenttia nuorista on tyytyväinen siihen, kuinka hyvin medioissa kuullaan nuorten näkemyksiä. Tyytyväisyys nuorten kuulemiseen on laskenut viime vuodesta.
Nuoret luottavat kykyynsä arvioida eri lähteiden luotettavuutta ja arvioivat lukutaitonsa hyväksi
Nuorista 70 prosenttia törmää virheelliseen, valheelliseen tai epäselvään tietoon media-arjessaan. He kohtaavat virheellistä tai epäselvää tietoa ennen kaikkea Tiktokissa.
Nuoret kokevat omat medialukutaitonsa sekä lukutaitonsa varsin hyvinä. Yli 80 prosenttia nuorista kokee osaavansa arvioida, mikä uutinen on totta ja mikä ei. He myös keskustelevat epäselviltä tuntuvista sisällöistä kavereiden tai tutun aikuisen kanssa varsin usein.
Kolme neljästä nuoresta kertoo tunnistavansa uutismedioiden sisällöt muiden somesisältöjen joukosta ja tietävänsä, mitä journalismi on. Hieman yli 60 prosenttia nuorista uskoo, että journalismiin voi luottaa.
”Journalismin tunnistaminen on tässä ajassa aivan keskeinen mediankäyttäjän taito. Vaikka valtaosa nuorista kertoo tietävänsä, mitä journalismi on, miltei 40 prosenttia on epävarmoja sen suhteen, voiko journalismiin luottaa”, Hanna Romppainen sanoo. ”On välttämätöntä avata sekä kouluissa että mediassa nuorille journalismin pelisääntöjä ja selventää, miksi journalismiin voi luottaa.”
Lisätiedot
Hanna Romppainen
Mediakasvatusasiantuntija, Uutismedian liitto
hanna.romppainen@uutismediat.fi, p. 044 378 7184
Marianne Lindholm
Director, Media and Mind databases, Kantar Media
marianne.lindholm@kantar.com, p. 040 553 6895
Nuoret ja uutismediasuhde -tutkimuksen toteutti Kantar Media Oy joulukuussa 2025 Uutismedian liiton toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi 796 nuorta. Vastaajamäärä on riittävä tulosten luotettavaan tarkasteluun kaikissa vastaajissa sekä sukupuolen, ikäluokkien, koulutusasteen sekä asuinpaikan mukaan tarkasteltuna.
Nuoret ja uutismediasuhde -tutkimus on osa koulujen ja uutismedian Uutisten viikkoa, jota vietetään viikolla 6. Teemaviikko keskittyy tänä vuonna vahvasti journalismiin. Avaamme sitä, mitä journalismi on, miksi siihen voi luottaa ja miten sen tunnistaa. Uutisten viikon Mikä juttu? -lyhytvideosarjassa uutismedioiden someista tutut toimittajat tekevät journalismia tutuksi ja antavat eväitä sen erottamiseen somearjessa. Uutisten viikkoa (aiemmin Sanomalehtiviikko) on vietetty vuodesta 1995.