Suomalaiset ovat huolissaan vastakkainasettelujen ja ristiriitaisten uutisten lisääntymisestä
18.12.2019Kolme neljästä suomalaisesta arvioi, että vastakkainasettelut lisääntyvät ja ristiriitaisia uutisia ja tietoja on tarjolla yhä enemmän. Samaan aikaan 75 prosenttia suomalaisista on huolissaan suomalaisten sivistystasosta, ilmenee Yhteisöllistyvä media -tutkimuksesta.
Lähes kaikki (92 %) tutkimukseen vastanneet pitävät yleissivistyksen merkitystä suomalaisten hyvinvoinnille erittäin tärkeänä. 88 prosentin mielestä demokraattinen yhteiskunta tarvitsee monipuolisen median. Kotimaisen uutistarjonnan yksipuolistuminen heikentää yhteiskuntaa, uskoo useampi kuin kolme neljästä (77 %) vastaajasta.
Neljä viidestä, ja nuorista vielä useampi kokee, että vastuuttomat uutismediat – muun muassa niin sanotut valemediat, rasistiset sivustot ja ääriliikkeiden verkkosivustot – lietsovat ja lisäävät negatiivisia ilmiöitä. Näiden uskotaan myös vaikuttavan vahvasti ihmisten mielipiteisiin.
”Huoli suomalaisten sivistyksestä osoittautui yllättävän korkeaksi. Yksi varsin ilmeinen selitystekijä on erilaisissa tilanteissa ilmenevä repivä kielenkäyttö”, toteaa Sanomalehtien Liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.
Sanomalehdet koetaan vastuullisimmin toimiviksi medioiksi
Tutkimuksessa arvoitiin myös eri medioiden sosiaalista, taloudellista ja ympäristöä koskevaa vastuullisuutta. Sanomalehtien toiminta saavuttaa parhaan tuloksen kaikissa kolmessa osa-alueessa.
Sekä painettujen että digitaalisten sanomalehtien toimintaa pitää vastuullisena ainakin jollakin näistä kolmesta osa-alueesta 76 prosenttia suomalaisista. 15–24-vuotiaat arvioivat sanomalehtien vastuullisuuden selkeästi korkeammaksi: digitaaliset 92 prosenttia ja painetut 89 prosenttia.
Painettujen sanomalehtien toiminnassa korostuu sekä sosiaalinen (59 %) että taloudellinen vastuullisuus (44 %). Digitaalisten sanomalehtien toiminnassa korostuu ympäristövastuullisuus (59 %).
”Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöä kestävästi kohtelevan, kaikin puolin vastuullisen toiminnan pitää olla jokaiselle yritykselle itsestäänselvyys. Olisi hienoa, jos meillä olisi jo laajasti käytössä yhtenäiset mittarit, joilla voisimme todentaa vastuullisuudessa tapahtuvaa jokapäiväistä kehitystyötä”, arvelee Kirjonen.
Sosiaalisen median käyttö ennallaan
Yhteisöllistyvä media -tutkimuksessa selvitettiin myös sosiaalisen median käyttöä. WhatsApp on kolmatta vuotta suurin säännöllisesti käytetyistä sosiaalisen median alustoista. Sitä käyttää 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista 74 prosenttia, kaksi prosenttiyksikköä useampi kuin vuotta aiemmin.
Facebookia käyttää säännöllisesti 60 prosenttia suomalaisista ja YouTubea 57 prosenttia. Vuoden aikana Facebookin käyttäjien määrä on pysynyt samana ja YouTuben laskenut kaksi prosenttiyksikköä.
Instagramia, Spotifyta ja Netflixiä käyttää säännöllisesti edelleen joka kolmas suomalainen. Myös LinkedInin, Twitterin ja Snapchatin käyttäjien määrä, 14–15 prosenttia, on ennallaan.
Sosiaalisen median käyttäjinä korostuvat 15–24-vuotiaat muissa paitsi Facebookissa, missä tämän ryhmän osuus on 62 prosenttia eli vain kaksi prosenttiyksikköä keskimääräistä tasoa suurempi.
”Usein kuultavaa väitettä, että nuoret ovat jo jättäneet Facebookin, ei voi tutkimusten valossa pitää totena. Aiempien tutkimusten mukaan Facebook on nuorille esimerkiksi yksi monista tavoista ohjautua uutismediasivustoille”, mainitsee Kirjonen.
IRO Research Oy toteutti Yhteisöllistyvä media -tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta loka-marraskuussa.