Vastakkainasettelujen ja ristiriitaisten uutisten lisääntyminen huolestuttaa suomalaisia

18.12.2019

Kolme neljästä (75 %) suomalaisesta arvioi eri syistä johtuvien vastakkainasettelujen lisääntyvän ja ristiriitaisia uutisia ja tietoja olevan tarjolla yhä enemmän. Samaan aikaan 75 prosenttia suomalaisista on huolissaan suomalaisten sivistystasosta, ilmenee IRO Research Oy:n Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta loka-marraskuussa tekemästä Yhteisöllistyvä media -tutkimuksesta.

Lähes kaikki (92 %) vastaajat pitävät yleissivistyksen merkitystä suomalaisten hyvinvoinnille erittäin tärkeänä.

Neljä viidestä (82 %), ja nuorista vielä useampi kokee, että vastuuttomat uutismediat lietsovat ja lisäävät negatiivisia ilmiöitä. Näiden uskotaan myös vaikuttavan vahvasti ihmisten mielipiteisiin.

Vastuuttomiksi medioiksi suomalaiset nimeävät lukuisia niin kutsuttuja valemedioita (erityisesti MV-lehden), rasistiset sivustot, ääriliikkeiden verkkosivustot, sosiaalisen median eri alustat ja epämääräisten klikkiotsikoiden käyttäjät. Tosin myös Julkisen sanan neuvoston journalistisiin ohjeisiin sitoutuneet iltapäivälehdet, Yle ja Helsingin Sanomatkin saivat mainintoja.

”Huoli suomalaisten sivistyksestä osoittautui yllättävän korkeaksi. Yksi varsin ilmeinen selitystekijä on erilaisissa tilanteissa ilmenevä repivä kielenkäyttö. Samasta tutkimuksesta ilmeni, että valtaosaa suomalaisista huolestuttaa esimerkiksi verkkopalveluissa ilmenevä laaduton kommentointi. Vastuullisen median jo vuosia tekemälle juttujen kommentoinnin moderoinnille on erittäin perusteltu syy”, toteaa Sanomalehtien Liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.

Demokraattinen yhteiskunta tarvitsee monipuolisen median

Tutkimuksesta ilmenee, että suomalaisista 88 prosentin mielestä demokraattinen yhteiskunta tarvitsee monipuolisen median.

Jos kotimainen uutistarjonta yksipuolistuu, useampi kuin kolme neljästä (77 %) uskoo sen heikentävän yhteiskuntaa.

Sanomalehdet koetaan vastuullisimmin toimiviksi medioiksi

Kun suomalaisia pyydetään arvioimaan eri medioiden sosiaalista, taloudellista ja ympäristöä koskevaa vastuullisuutta, sanomalehtien toiminta saavuttaa parhaan tuloksen kaikissa kolmessa vastuullisuuden osa-alueessa.

Sekä painettujen että digitaalisten sanomalehtien toimintaa pitää vastuullisena ainakin jollakin näistä kolmesta osa-alueesta 76 prosenttia suomalaisista. 15–24-vuotiaiden arviot ovat digitaalisten sanomalehtien osalta vielä huimasti korkeammat 92 prosenttia ja painettujen sanomalehtien osalta 89 prosenttia.

Suomalaisten mielestä painettujen sanomalehtien toiminnassa korostuu sekä sosiaalinen vastuullisuus (59 %) että taloudellinen vastuullisuus (44 %). Digitaalisten sanomalehtien toiminnassa korostuu ympäristövastuullisuus (59 %).

Lähelle sanomalehtiä sijoittuvat radiokanavat tai niiden verkkopalvelut. Suomalaisista 74 prosenttia arvioi näiden toimivan ainakin jollain osa-alueella vastuullisesti. Radion toiminta kolmen eri vastuullisuuden osa-alueella vaihtelee 40 ja 50 prosentin välillä.

Televisiokanavien tai niiden verkkopalveluiden toimintaa pitää ainakin jonkin osa-alueen osalta vastuullisena 71 prosenttia suomalaisista. Eri vastuullisuusalueilla tulos liikkuu 38–45 prosentin tasolla.

Ympäristön, taloudellisen tai sosiaalisen vastuun osalta heikoimmiksi medioiksi suomalaiset arvioivat blogit ja vlogit (28 %), sosiaalisen median (30 %), verkossa olevat Ampparit-tyyppiset uutisportaalit (32 %) ja Googlen (38 %).

Nuorten arviot medioiden toiminnan vastuullisuudesta ovat kauttaaltaan korkeammat kuin suomalaisten keskimäärin.

”Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöä kestävästi kohtelevan, kaikin puolin vastuullisen toiminnan pitää olla jokaiselle yritykselle itsestäänselvyys. Olisihan se hienoa, jos meillä olisi jo laajasti käytössä yhtenäiset mittarit, joilla voisimme todentaa vastuullisuudessa tapahtuvaa jokapäiväistä kehitystyötä. Eturivin yritykset toki ovat jo pitkällä tässäkin asiassa, mutta liian moni on vielä puheen tasolla”, arvelee Kirjonen.

Sosiaalisen median isojen palveluiden käyttö ennallaan, uusimmat jääneet pieniksi

Yhteisöllistyvä media -tutkimuksessa selvitettiin myös sosiaalisen median käyttöä ja siinä tapahtuvia muutoksia.

Säännöllisesti käytetyistä sosiaalisen median alustoista suurin on jo kolme vuotta kärjessä ollut WhatsApp. Sitä käyttää 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista 74 prosenttia, kaksi prosenttiyksikköä useampi kuin vuotta aiemmin. Käyttäjämäärän katto lienee kuitenkin lähellä, koska aiempina vuosina WhatsAppin käyttäjämäärien kasvu oli huomattavasti suurempaa.

Toiseksi suurinta sosiaalisen median alustaa Facebookia käyttää säännöllisesti 60 prosenttia suomalaisista. Käyttäjien määrä on pysynyt samana kuin vuotta aiemmin.

Kolmanneksi sijoittuvaa YouTubea käyttää 57 prosenttia suomalaisista. YouTuben käyttäjämäärä on laskenut vuoden aikana kaksi prosenttiyksikköä.

Instagramia, Spotifyta ja Netflixiä käyttää säännöllisesti edelleen joka kolmas suomalainen. Myös LinkedInin, Twitterin ja Snapchatin käyttäjien määrä, 14–15 prosenttia, on ennallaan.

Sosiaalisen median uutta tulokasta Jodelia käyttää kuusi prosenttia ja TikTokia yksi prosentti 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista.

Sosiaalisen median käyttäjinä korostuvat 15–24-vuotiaat muissa paitsi Facebookissa, missä tämän ryhmän osuus on 62 prosenttia eli kaksi prosenttiyksikköä keskimääräistä tasoa suurempi (ei tilastollisesti merkittävä ero).

Snapchatin käyttö keskittyy lähes täysin nuorimpiin. Myös Jodel ja TikTok profiloituvat nuoriin, joskin niiden käyttö on nuortenkin keskuudessa harvinaista.

”Usein kuultavaa väitettä, että nuoret ovat jo jättäneet Facebookin, ei voi tutkimusten valossa pitää totena. Kyllä nuoretkin siellä edelleen jollakin tavalla roikkuvat. Onhan se heille tutkimusten mukaan esimerkiksi yksi monista tavoista ohjautua uutismediasivustoille”, mainitsee Kirjonen.

Lisätietoja: Sirpa Kirjonen, markkinointi- ja tutkimusjohtaja, Sanomalehtien Liitto, p. 040 777 7210, sirpa.kirjonen@sanomalehdet.fi

> Lataa alla olevat graafit (pdf)

IRO Research Oy:n toteuttama Yhteisöllistyvä media -tutkimus toteutettiin internetissä IRO Research Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan vastaamaan 15–74-vuotiaita suomalaisia valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin 1000. Tiedonkeruun aika oli loka-marraskuu 2019. Tulosten virhemarginaali on maksimissaan noin +/- 3,1 %-yksikköä. Tutkimuksen toteuttamiseen on käytetty Kopioston keräämiä kopiointikorvauksia.