Sanomalehdet ovat erityisesti nuorten mielestä ylivoimaisesti yleissivistävin media
3.12.2024Tuoreen Suomalaisten uutismedia 2024 -tutkimuksen mukaan 92 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista pitää yleissivistyksen merkitystä suomalaisten hyvinvoinnille erittäin tärkeänä. Tutkimuksen toteutti lokakuussa Uutismedian liiton toimeksiannosta Iro Research.
Samaan aikaan entistä useampi, 78 prosenttia, on huolissaan suomalaisten sivistystasosta. Huolestuneiden osuus on kasvanut kolme prosenttiyksikköä viime vuodesta.
Yleissivistyksen kannalta tärkeimmät mediat suomalaisten mielestä ovat painetut ja digitaaliset sanomalehdet. Ne arvioi tärkeimmiksi 86 prosenttia suomalaisista.
Sanomalehtien ylivoima yleissivistykselle tärkeimpänä mediana korostuu mitä nuorempi vastaaja on. 15–24-vuotiaista 82 prosenttia nimeää sanomalehdet tärkeimmäksi, ja ero toiseksi sijoittuneisiin televisioon (52 %) ja Googleen (52 %) on peräti 30 prosenttiyksikköä. Iän lisääntyessä sanomalehtien ja television ero kaventuu, mutta kaikissa ikäryhmissä sanomalehdet ovat yleissivistyksen kannalta selvästi tärkein media.
Kaikkien yli 15-vuotiaiden arvioissa toiseksi tärkeimmäksi sijoittuu televisio (tv-kanavat tai niiden verkkopalvelut) tuloksella 72 prosenttia, kolmanneksi radio (55 %). Kun Google sijoittui nuorimmissa jaetulle kakkostilalle, muiden ikäryhmien kohdalla sijoitus on selvästi heikompi.
Vähiten tärkeimpiä yleissivistyksen kannalta ovat blogit (4 %), verkossa olevat uutisportaalit, kuten Ampparit (7 %), sosiaalinen media (15 %) ja Google (23 %).
”Yleissivistys auttaa ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja ilmiöitä, tukee osallisuuttamme yhteiskunnassa ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Onneksi suomalaisten mielestä yleissivistys ei ole jokin muinaishistoriallinen, arkistoissa pölyttyvä sana, vaan meille kaikille erittäin tärkeää elämäntaitoa”, iloitsee Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.
”Hyvä yleissivistys myös vahvistaa kykyämme arvioida eri tietolähteiden luotettavuutta. Tämä taito on entistä kriittisempää pahantahtoisen disinformaation ja aiempaa taidokkaampien manipulatiivisten tekniikoiden käytön lisääntyessä.”
Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt vuoden 2024 Sivistyksen teemavuodeksi.
”Sanomalehdet ovat jo muutaman sata vuotta olleet sivistyksen tukijalkoja ja tulevat olemaan sitä jatkossakin. Suomalaiset ovat tässä tutkimuksessa osoittaneet tunnistavansa painettujen ja digitaalisten sanomalehtien tärkeän roolin yhteiskuntamme sivistystason vahvistajina”, Kirjonen kommentoi.
Yleisradio ja sanomalehdet ovat luotettavimmat ja laadukkaimmat uutismediat verkossa
Yleisradio ja sanomalehdet ovat suomalaisten mielestä luotettavimmat ja laadukkaimmat uutismediat verkossa. Asteikolla 1–10 Yleisradio saa sekä luotettavuudessa että laadukkuudessa arvon 7,6 ja sanomalehdet 7,5.
Kolmanneksi sijoittuu MTV:n digitaaliset palvelut luotettavuudessa arvolla 6,9 ja laadukkuudessa arvolla 6,8. Neljänneksi ja viidenneksi sijoittuvat kaupunkilehtien ja aikakauslehtien digitaaliset palvelut.
Peräpäätä luotettavuudessa pitävät Jodel (3,0), TikTok (3,0), Bluesky (3,2) ja Threads (3,2). Samat neljä ovat myös laadukkuudessa viimeisiä, joskin hieman eri järjestyksessä.
Useissa sosiaalisen median kanavissa on nähtävissä hienoista luotettavuuden ja laadukkuuden nousua, vaikka tasot ovatkin kaukana kärkipäästä.
”On ymmärrettävää, että luottamus sosiaaliseen mediaan nousee samalla, kun perinteisesti luotettavat uutismediat ovat lisänneet sisällön tarjontaansa näillä alustoilla. Uutismedian tuottamat sisällöt uskotaan tunnistettavan sosiaalisen median alustoilta varsin hyvin. Esimerkiksi 13–18-vuotiaista TikTokissa uutissisältöjä kohtaavista käyttäjistä noin 70 prosenttia kertoo tunnistavansa uutismedioiden tuottamat sisällöt ja luottavansa niihin”, mainitsee Kirjonen.
Sanomalehtien lukeminen puhelimella on vahvassa kasvussa
Suomalaisista 15 vuotta täyttäneistä peräti 70 prosenttia lukee sanomalehtiä puhelimella. Viidessä vuodessa kasvu on ollut 12 prosenttiyksikköä. Toiseksi yleisintä lukeminen on tietokoneella (61 %), kolmanneksi painettuna (57 %) ja neljätenä tabletilta, sähköiseltä lukulaitteelta (39 %).
Painetun sanomalehden lukeminen on laskenut suurin piirtein saman verran kuin puhelimella lukeminen on lisääntynyt. Tietokoneella ja sähköisellä lukulaitteella lukeminen on säilynyt varsin tasaisena viisi viimeistä vuotta.
Sosiaalisen median käyttö laajenee
Suurimpien sosiaalisen median kanavien WhatsAppin ja YouTuben käyttö on säilynyt ennallaan. WhatsAppia käyttää 83 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä, YouTubea 61 prosenttia.
Kolmannella sijalla oleva Facebook (59 %) on menettänyt jonkin verran kokonaiskäyttäjämääräänsä. Erityisen voimakas muutos on tapahtunut 15–24-vuotiaiden keskuudessa. Kun vielä vuosi sitten tästä ikäryhmästä reilu puolet (52 %) käytti Facebookia, niin nyt enää reilu kolmannes (37 %). Samaan aikaan Facebookin käyttö on kuitenkin kasvanut heitä vain hieman vanhempien, 25–34-vuotiaiden parissa.
Eniten kasvoivat Spotify, Snapchat ja TikTok. Kun väestön keskiarvona nämä saivat 5–6 prosenttiyksikköä enemmän käyttäjiä, nuorimmissa kasvu on ollut peräti 10–20 prosenttiyksikköä.
15–24-vuotiaista useampi kuin neljä viidestä käyttää viittä eri some- tai suoratoistokanavaa: WhatsApp (94 %), Spotify (88 %), Snapchat (85 %), Instagram (82 %) ja YouTube (81 %). Hyvin lähellä tätä tasoa on myös TikTok (72 %).
Facebook on ainoa, missä muut ikäryhmät ovat selvästi aktiivisempia kuin nuorin ikäryhmä, joskin edelleen Facebookin käyttäjäkunta painottuu nuorempaan väestönosaan. 25–45-vuotiaista yli 70 prosenttia käyttää säännöllisesti Facebookia, yli 65-vuotiaista joka toinen.
Lataa graafit tutkimuksen tuloksista (pdf) >
Lisätiedot
Sirpa Kirjonen, markkinointi- ja tutkimusjohtaja
sirpa.kirjonen@uutismediat.fi, p. 040 777 7210
Suomalaisten uutismedia 2024 -tutkimuksen toteutti Iro Research Oy. Tutkimuksen tilasi Uutismedian liitto. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä tuhat 15–75-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli lokakuu 2024. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä.