Kuntaviestintä hakee uusia muotoja – muutokset huolestuttavat paikallisia lehtiä
4.12.2020Paikallisten lehtien edustajat arvioivat, että kuntaviestinnän lisääntynyt aktiivisuus, sisältöjen laajeneminen ja journalististen keinojen käyttäminen heikentävät lehtien toimintaedellytyksiä. Tämä käy ilmi Uutismedian liiton jäsenilleen tekemästä kyselystä.
Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista kaupunki- ja paikallislehtien päätoimittajista kokee, että kuntaviestinnällä on vähäisiä (47 %) tai suuria (20 %) paikallisten lehtien liiketoimintaa haittaavia vaikutuksia. Näiden vaikutusten arvellaan kuitenkin kasvavan: 81 prosenttia vastaajista katsoo kuntaviestinnän valintojen vaikuttavan vähintään hieman haittaavasti lehtien liiketoimintaedellytyksiin kolmen seuraavan vuoden aikana.
”Kuntien elinvoimaisuus riippuu alueen kaikkien toimijoiden elinvoimaisuudesta. Kuntademokratia tarvitsee tuekseen paikallisia medioita, joiden toimintaedellytyksiä ei tule tietoisesti julkisin varoin heikentää”, toteaa Uutismedian liiton järjestöpäällikkö Ilona Hannikainen.
”Pääasiassa kunnat ja lehdet tekevät hyvää yhteistyötä, ja tähän kannustamme edelleen. Puolin ja toisin on kuitenkin syytä pohtia omia rooleja kuntalaisten palvelemisessa.”
Vaikutuksia kuntademokratiaan ja sananvapauteen
Kyselyyn vastanneista 69 prosentin mielestä kuntaviestinnän aktiivisuus on kasvanut viime vuosien aikana. Perinteisten toimintamallien rinnalle tai tilalle on otettu uusia sähköisen median viestintämuotoja, ja etenkin sosiaalisessa mediassa julkaistaan muutakin kuin kunnan omaa tiedotusta ja omien toimien markkinointia.
”Jos kunnan viestintä menee pidemmälle kuin kuntalain tarkoittama kunnan toiminnasta kuntalaisille viestiminen, on seurauksena helposti, että julkisilla varoilla rahoitettu ’kuntamedia’ vääristää kilpailua ja samalla heikentää paikallislehdistön toimintaedellytyksiä. Näin on erityisesti silloin, jos ’kuntamedia’ alkaa säännöllisesti viestiä journalistisesti ja tiedotusvälineen kaltaisesti vaikkapa kunnan alueen tapahtumista. Lainsäätäjä on kuitenkin rajoittanut tällaista toimintaa mm. yhtiöittämisvelvoitteella”, muistuttaa Uutismedian liiton lakiasiainjohtaja Ismo Huhtanen.
Vastaajista 69 prosenttia näkeekin kuntaviestinnän sisältöjen tulevan lähelle journalismia joko satunnaisesti tai hyvin usein. Journalismin keinojen, kuten haastattelumuodon, ja uutinen-sanan käyttäminen hämärtävät sitä, kenen äänellä ja kuinka objektiivisesti asioista puhutaan.
Vastaajat ovat huolissaan myös siitä, että kunnat liian usein unohtavat tiedotusvelvollisuutensa. Päätökset julkistetaan vain kunnan verkkosivuilla eikä paikallisille tiedotusvälineille aina tiedoteta lainkaan.
”Mikäli ’kuntamedia’ ottaa paikkakunnalla paikallismedian roolin, vaarantuu kunnassa myös kriittinen Journalistin ohjeiden mukainen raportointi viranomaisen toiminnasta, päätöksistä ja niiden taustoista sekä tosiasiallisista vaikutuksista. Silloin kuntademokratia ja kuntalaisten sananvapaus heikentyvät”, Ismo Huhtanen kommentoi.
Kyselyyn vastasi 14 kaupunkilehtipäätoimittajaa ja 49 paikallislehtipäätoimittajaa, jotka edustavat yhteensä 80 kaupunki- ja paikallislehteä. Vastaajalehtien ilmestymisalue kattaa noin 60 prosenttia Suomen kunnista ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta kaikki Suomen maakunnat.
Tutustu kyselyn keskeisiin tuloksiin (pdf) >