Televisio ja sanomalehdet tärkeimmät ja luotettavimmat tiedonlähteet koronauutisoinnissa

7.4.2020

Suomalaiset kokevat saavansa televisiosta ja sanomalehdistä tärkeimmät ja luotettavimmat tiedot koronaviruksen vaikutuksista yhteiskuntaan ja omaan elämäänsä, selviää IROResearch Oy:n maalis-huhtikuun vaihteessa tekemästä tutkimuksesta. Tutkimuksen tilasi Sanomalehtien Liitto.

Suomalaisista 79 prosenttia pitää televisiokanavia tai niiden verkkopalveluja tärkeimpänä ja 72 prosenttia luotettavimpana tiedonlähteenä koronauutisoinnissa. Televisio on erityisesti yli 55-vuotiaille tärkein ja luotettavin koronauutisoinnin lähde.

Toiselle sijalle sijoittuvat painetut tai digitaaliset sanomalehdet, joita pitää tärkeimpinä 71 prosenttia ja luotettavimpina 60 prosenttia suomalaisista. Kolmanneksi tärkeimmiksi koetaan radiokanavat tai niiden verkkopalvelut (30 %). Luotettavuuden osalta kolmanneksi sijoittuivat viranomaisten verkkosivut, kuten thl.fi ja valtioneuvosto.fi. Näistä luotettavinta tietoa kokee saavansa 40 prosenttia 18 vuotta täyttäneistä.

Nuorille aikuisille sanomalehdet ovat tärkein ja luotettavin koronauutisoinnin lähde

Nuorten aikuisten ylivoimaisesti tärkein tiedonlähde koronaan liittyen ovat digitaaliset tai painetut sanomalehdet.

Suomalaisista 18–24-vuotiaista kaksi kolmesta (67 %) pitää digitaalisia tai painettuja sanomalehtiä tärkeimpinä koronauutisten lähteinä ja luotettavimpina 61 prosenttia. Toiselle sijalle tärkeydessä sijoittuivat televisiokanavat tai niiden verkkopalvelut (52 %) ja kolmanneksi sosiaalinen media (40 %). Luotettavuudessa sanomalehtien jälkeen kakkoseksi sijoittuvat viranomaisten verkkosivut (56 %) ja kolmanneksi televisio (53 %).

Kaikista aikuisista sosiaalisen median (Facebook, YouTube, Twitter ja Instagram) nimeää tärkeäksi koronauutisoinnin lähteeksi joka viides, 18–24-vuotiaista neljä kymmenestä. Sosiaalista mediaa ei kuitenkaan juuri kukaan pidä luotettavana tiedonlähteenä koronauutisoinnissa. Luotettavimpien tiedonlähteiden joukkoon sosiaalisen median nimeää vain kuusi prosenttia aikuisista, nuorimmistakin vain kahdeksan prosenttia. Samaa luotettavuustasoa suomalaisten mielestä edustaa Google.

Yli puolet aikuisista pitää koronauutisten määrää jo liiallisena

Joka neljäs 18 vuotta täyttänyt suomalainen pitää koronauutisoinnin määrää aivan liiallisena ja joka kolmas jonkin verran liiallisena omiin tarpeisiinsa. Koronauutisoinnin määrän sopivaksi tai erittäin sopivaksi arvioi 37 prosenttia suomalaisista.

Eniten koronauutisilla kyllästettyjä ovat 18–34-vuotiaat suomalaiset. Heistä noin 70 prosenttia kokee, että koronauutisointia on ollut ainakin jonkin verran liikaa heidän tarpeisiinsa nähden. Yli 65-vuotiaista puolet kokee saaneensa liikaa koronauutisia, toinen puoli sopivasti tai erittäin sopivasti.

”Television merkitys vanhemmalle väestönosalle ja sanomalehtien merkitys nuoremmalle väestönosalle on kiistaton sekä tärkeydessä että luotettavuudessa. Ministerien pitämiä tiedotustilaisuuksia seurataan reaaliaikaisesti monen median kautta. Se mitä nähdään televisiossa ja digitaalisissa uutismedioissa, on hetken päästä analysoituna uutismedian verkkosivuilla ja painetussa lehdessä. Tutkimuksen tuloksista on nähtävissä, että kotimainen uutismedia on hoitanut tärkeää tehtäväänsä koronatilanteessa luotettavasti”, toteaa Sanomalehtien Liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.

”Vaikka jonkin asteista kyllästymistä koronauutisten määrään on havaittavissa, kaikkien ihmisten elämään suuresti vaikuttavan asian edessä on varmasti parempi, että uutisia on liikaa kuin liian vähän.”

> Lataa graafit tutkimuksen tuloksista

Sanomalehtien Liiton tilaama koronauutisointia selvittänyt tutkimus tehtiin osana IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 31.3.–2.4.2020. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä.