Vaalikoneet, sanomalehdet ja televisio olivat eduskuntavaalien tärkeimmät tiedonlähteet
29.4.2019Suomalaiset saivat eduskuntavaaleihin liittyen eniten tietoa vaalikoneista, sanomalehdistä ja televisiosta, selviää Sanomalehtien Liiton, valtioneuvoston kanslian ja Turvallisuuskomitean tilaamasta ja IRO Research Oy:n heti vaalien jälkeen toteuttamasta tutkimuksesta.
Eduskuntavaaleissa äänestäneistä 55 prosenttia kertoi saaneensa vaaleihin liittyvistä asioista luotettavaa ja itselleen riittävän monipuolista tietoa medioiden tuottamista vaalikoneista, joka toinen (50 %) painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä ja lähes puolet (48 %) televisiosta.
Kärkeen nähden selvällä erolla seuraaviksi sijoittuivat sosiaalinen media (18 %) ja ehdokkaiden kanssa käydyt keskustelut (16 %). Häntäpäähän tutkimuksessa mainituista 13 tietolähteestä sijoittuivat ulkomainonta (7 %), blogit ja vlogit (5 %) sekä verkon uutisportaalit (2 %).
Vaalikoneiden merkitys korostui selvästi alle 45-vuotiaiden äänestäjien keskuudessa, vastavuoroisesti 55 vuotta täyttäneille vaalikoneiden merkitys oli huomattavasti vähäisempi.
Myös äänioikeutetut, jotka eivät kuitenkaan käyttäneet äänioikeuttaan eduskuntavaaleissa, seurasivat vaaleihin liittyvää uutisointia varsin ahkerasti. Tiedonlähteiden kärki oli sama, joskin järjestys eri: televisio (43 %), painetut tai digitaaliset sanomalehdet (41 %) ja vaalikoneet (33 %).
Tutkimuksesta käy myös ilmi, että äänestämättä jätettiin kiinnostuksen tai sopivan ehdokkaan puutteen vuoksi. Ulkopuolisten tahojen vaikutusyritykset jäivät eduskuntavaaleissa vähäisiksi, mutta joka neljäs kertoi havainneensa eri puolueiden tai yksittäisten ehdokkaiden aiheuttamaa vaaleja häiritsevää käytöstä. Joka viides ennakoi vaalihäirinnän kasvavan europarlamenttivaaleissa. Lisäksi tutkimus osoittaa, että valtaosa suomalaisista luottaa vaalijärjestelmään.