Vaalikoneet, sanomalehdet ja televisio olivat eduskuntavaalien tärkeimmät tiedonlähteet

Suomalaiset saivat eduskuntavaaleihin liittyen eniten tietoa vaalikoneista, sanomalehdistä ja televisiosta, selviää Sanomalehtien Liiton, valtioneuvoston kanslian ja Turvallisuuskomitean tilaamasta ja IRO Research Oy:n heti vaalien jälkeen toteuttamasta tutkimuksesta.

Eduskuntavaaleissa äänestäneistä 55 prosenttia kertoi saaneensa vaaleihin liittyvistä asioista luotettavaa ja itselleen riittävän monipuolista tietoa medioiden tuottamista vaalikoneista, joka toinen (50 %) painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä ja lähes puolet (48 %) televisiosta.

Kärkeen nähden selvällä erolla seuraaviksi sijoittuivat sosiaalinen media (18 %) ja ehdokkaiden kanssa käydyt keskustelut (16 %). Häntäpäähän tutkimuksessa mainituista 13 tietolähteestä sijoittuivat ulkomainonta (7 %), blogit ja vlogit (5 %) sekä verkon uutisportaalit (2 %).

Vaalikoneiden merkitys korostui selvästi alle 45-vuotiaiden äänestäjien keskuudessa, vastavuoroisesti 55 vuotta täyttäneille vaalikoneiden merkitys oli huomattavasti vähäisempi.

Myös äänioikeutetut, jotka eivät kuitenkaan käyttäneet äänioikeuttaan eduskuntavaaleissa, seurasivat vaaleihin liittyvää uutisointia varsin ahkerasti. Tiedonlähteiden kärki oli sama, joskin järjestys eri: televisio (43 %), painetut tai digitaaliset sanomalehdet (41 %) ja vaalikoneet (33 %).

Äänestämättä jätettiin kiinnostuksen tai sopivan ehdokkaan puutteen vuoksi

Kun äänestämättä jättäneiltä kysyttiin, miksi he eivät äänestäneet, ylivoimaisesti suurin syy oli, että äänestäminen ei jostain syystä kiinnosta tai huvita. Toiseksi yleisin syy oli sopivan ehdokkaan puute. Kolmanneksi nousi politiikkaan ja poliitikkoihin pettyneiden ”ihan sama mitä lupaavat, eivät pidä niitä kuitenkaan” -ryhmä. Harvemmin mainittuja syitä olivat sairaus tai äänestämisen estävä uskonnollinen vakaumus.

Ulkopuolisten tahojen vaikutusyritykset jäivät vähäisiksi

Vain joka kymmenes (11 %) suomalainen havaitsi eduskuntavaaleissa jonkinlaista ulkopuolisen, esimerkiksi vieraan valtion tai epäjärjestystä lietsovan tahon pyrkimystä vaikuttaa suomalaisten äänestyskäyttäytymiseen. Tulos jäi huomattavasti pienemmäksi kuin ennen vaaleja helmikuussa tehdyssä kyselyssä, jossa useampi kuin joka kolmas (36 %) uskoi tällaisten vaikutuspyrkimysten olevan todennäköisiä.

Vieraan valtion aiheuttamaa häirintää ei juurikaan havaittu, mutta organisoitua epäjärjestyksen lietsomista havaittiin kyllä. Häirinnäksi koettiin esimerkiksi epäasialliset ja tarkoitushakuiset kommentit eri kanavissa sekä trollit ja vihapuhe sosiaalisessa mediassa.

Tutkimuksessa kysyttiin vielä erikseen, kuinka paljon oli havaittavissa eri puolueiden tai yksittäisten ehdokkaiden aiheuttamaa vaaleja häiritsevää käytöstä. Tällaista kertoi havainneensa joka neljäs (27 %) suomalainen.

Puolueiden tai ehdokkaiden häiritsevänä käytöksenä pidettiin jatkuvaa toisten päälle puhumista ja äänen korottamista televisioiduissa vaalitenteissä, rasistisiksi tulkittavissa olevaa mainontaa, liian päällekäyvää vaalimainosten jakamista kaduilla sekä laajaksi levinnyttä toisten ehdokkaiden mustamaalausta ja uhkailua vaalitoreilla.

”Vaikuttaa siltä, että monet suomalaiset ovat kyllästyneet laajalle levinneeseen ihmisten mustamaalaukseen ja ylipäätänsä epäkohteliaaseen käyttäytymiseen, on se sitten toisten mielipiteiden sanallista halveksuntaa tai päälle puhumista. Nyt vaikuttaisi olevan selkeästi tilaus erilaisten näkemysten ja mielipiteiden keskittyneeseen kuulemiseen ja yhteisen ymmärryksen hakemiseen”, tuloksia tulkitsee Sanomalehtien Liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.

Joka viides ennakoi vaalihäirinnän kasvavan europarlamenttivaaleissa

Eduskuntavaaleihin verrattuna vaalihäirinnän kasvua toukokuun lopun europarlamenttivaaleihin ennakoi joka viides (20 %) suomalainen. Kasvuun uskovat eniten he, jotka havaitsivat eduskuntavaalien yhteydessä ulkopuolisia vaikuttamisyrityksiä tai vaalihäirintää. Joka kymmenes uskoo vaalihäirinnän jopa laskevan.

Merkille pantavaa on se, että 39 prosenttia suomalaisista ei osaa ottaa kantaa mitä vaalihäirinnän määrälle voisi tapahtua.

Valtaosa suomalaisista luottaa vaalijärjestelmään

Suomalaisista 69 prosenttia antoi asteikolla 1–10 eduskuntavaalien vaalijärjestelyjen luotettavuudelle arvon 9 tai 10, mikä on luokiteltavissa vahvaksi luottamukseksi. Seitsemän prosenttia antoi arvosanan 6–1, mikä tarkoittaa jonkinasteista epäluottamusta vaalien järjestelyjä kohtaan.

Luottamus ennakkoäänestyksen tai vaalipäivän järjestelyissä äänestyspaikalla tai ääntenlaskennassa oli vahvinta 55 vuotta täyttäneiden keskuudessa. Alinta luottamus oli 25–34-vuotiailla. Heistä 15 prosenttia oli jollain tavalla epäileväisiä eduskuntavaalien järjestelyjä kohtaan.

Luottamuksen puutetta aiheuttaa monien mielestä se, että ennakkoäänestyksessä kuori laitettiin lukollisten laatikoiden sijaan täysin avoimiin kuljetuslaatikoihin, eikä verhon takana kaupan nurkissa sijainneiden ennakkoäänestyspaikkojen koettu antavan riittävää vaalirauhaa. Laajasti tiedossa oli myös se, että ajoissa paikalle tulleita äänestäjiä käännytettiin joissain paikoissa virheellisesti pois vaalihuoneistojen sulkeuduttua.

Monet kommentoivat myös sitä, että virkailijoiden toiminta äänestäjälistojen kanssa antoi mahdollisuuden nähdä toisten ihmisten henkilötunnuksia. Eikä luottamusta lisännyt sekään, kun virkailija nappasi äänestyskupongin ja heilutteli sitä niin, että joku muu saattoi nähdä, kenelle lipussa oleva ääni oli annettu. Moni toivoi äänestyspaikoille ulkopuolisia vartijoita luottamuksen lisäämiseksi.

Eduskuntavaaleihin liittyviä kysymyksiä tutkittiin osana IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimusta varten tehtiin yhteensä 1000 tutkimushaastattelua. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin, maakunnan sekä eduskuntavaaleissa 2019 äänestysaktiivisuuden mukaan vastaamaan suomalaista aikuisväestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 16.–24.4.2019. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan +/- 3,2 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen tilasivat Sanomalehtien Liitto, valtioneuvoston kanslia ja Turvallisuuskomitea.

Lisätiedot

Sirpa Kirjonen

Markkinointi- ja tutkimusjohtaja 040 777 7210 sirpa.kirjonen@uutismediat.fi

Keskeistä työssäni on ymmärtää mitä uutismedian alalla tapahtuu, mihin olemme matkalla. Käytännössä tämä tapahtuu tekemällä monipuolista tutkimustoimintaa, keräämällä tilastotietoa ja yhdistämällä tietoa ja kokemusta jäsenten kanssa yhdessä tehtävällä ennakointityöllä. Jäsenyrityksille tarjottavan markkinointituen tavoitteena on pitää huolta siitä, että suomalaisten korkea kotimaisen ja luotettavan uutismedian käyttö säilyy ja syvenee.