Sanomalehtien toiminta sekä yhteiskunnallisten asioiden ja demokratian että paikallisten asioiden edistäjänä on suomalaisten mielestä entistäkin merkityksellisempää. Merkityksellisyys on kasvanut viimeisen vuoden aikana erityisesti 25–44-vuotiaiden keskuudessa.

Postinjakelun turvaaminen koko maassa vaatii aidon kilpailun lisäämistä Suomen postitoiminnassa. Se ei onnistu ilman postipalvelua koskevien olennaisten tietojen avaamista, korostavat Medialiiton ja Sanomalehtien Liiton hallitusten puheenjohtajat.

Nuorille suunnatun Tarina tarinan takana -kampanjan chatbotissa Pyhimys, Ellinoora ja Heikki Kuula kertovat tarinat hittibiisiensä takaa.

Lähes kaikki suomalaiset ovat kiinnostuneita seuraamaan suunnitteilla olevaa maakunta- ja sote-uudistusta mediasta. Tärkeimpiä tiedonlähteitä ovat painetut sanomalehdet ja Ylen televisiokanavat.

Mediatalo Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi jatkaa sanomalehtien maailmanjärjestön WAN-IFRA:n hallituksessa ja sen johtokunnassa seuraavat kaksi vuotta.

Suomalaisista 75 prosenttia pitää painettuja sanomalehtiä luotettavana mediana. Toiseksi sijoittuvat Ylen televisiokanavat, joita pitää luotettavina 73 prosenttia suomalaisista.

Uutismedian aktiivisella seuraamisella on selvä yhteys lukutaitoon, selviää Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tekemästä Nuorten media-arki ja lukutaito -tutkimuksesta, joka pohjaa PISA 2015 -tuloksiin.

Suomalaisten mielestä sanomalehdet ovat yleissivistyksen kannalta tärkein media ja sanomalehdistöllä on merkittävä vaikutus yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Suomen paikallislehdet ovat myöntäneet vuoden 2017 Antti-patsaan Suomen Yrittäjät ry:lle tunnustukseksi aktiivisesta yhteistyöstä paikallislehdistön kanssa.

Helsingin Sanomien kaupallinen johtaja Petteri Putkiranta jatkaa Sanomalehtien Liiton hallituksen puheenjohtajana vuonna 2018.