Usko ulkopuolisen tahon vaikutuspyrkimyksiin kevään vaaleissa on kasvanut

Suomalaisista on entistä todennäköisempää, että joku ulkopuolinen taho pyrkii vaikuttamaan suomalaisten äänestyskäyttäytymiseen tulevissa eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa, ilmenee IRO Research Oy:n tammi-helmikuussa Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta tekemästä tutkimuksesta. Samasta tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaisilla on vahva usko omaan kykyynsä erottaa ulkopuolisen tahon vaikutusyritykset äänestyskäyttäytymiseensä. Suomalaisista 71 prosenttia uskoo, että yleisestikin tällaisten harhaanjohtavien tietojen määrä tulee kasvamaan sekä tänä että ensi vuonna.

Useampi kuin joka kolmas (36 %) pitää todennäköisenä, että joku ulkopuolinen, kuten vieras valtio tai epäjärjestystä lietsova taho, pyrkii vaikuttamaan suomalaisten äänestyskäyttäytymiseen tulevissa eduskuntavaaleissa. Tammi-helmikuun tulos oli 6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin marraskuussa. Muutos europarlamenttivaalien osalta oli samaa tasoa. Todennäköisimpänä ulkopuolisen tahon vaikuttamispyrkimyksiä pitävät miehet ja yli 45-vuotiaat.

Omaa kykyä erottaa vaikutuspyrkimykset pidetään vahvempana kuin muiden kykyä

Suomalaisista 62 prosenttia uskoo kykyynsä erottaa ulkopuolisen tahon vaikutuspyrkimykset äänestyskäyttäytymiseensä. Vahvinta luottamus omiin kykyihin on 25–34-vuotiailla (68 %). Joka kymmenes äänestysikäinen uskoo tunnistavansa tällaiset vaikutusyritykset erittäin huonosti.

Usko kaikkien suomalaisten kykyyn erottaa ulkopuolisen tahon pyrkimykset vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen on selvästi alemmalla tasolla kuin omalla kohdalla. Muiden kykyyn erottaa vaikutuspyrkimykset uskoo 35 prosenttia suomalaisista.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, kuinka todennäköisenä vastaaja pitää sitä, että tällaisten tietoisesti harhaanjohtavien tietojen määrä kasvaa tänä ja ensi vuonna. Tulos oli huomattavan korkea: Suomalaisista 71 prosenttia pitää harhaanjohtavien tietojen kasvua todennäköisenä. Kaikissa ikäryhmissä vähintään kaksi kolmesta on tätä mieltä.

Äänestyspäätöksen tueksi tietoa haetaan eniten sanomalehdistä

Sanomalehtien merkitys eduskuntavaalien äänestyspäätösten tukena on kasvanut marraskuusta. Painettua tai digitaalista sanomalehteä hyödyntää äänestyspäätöksessään 69 prosenttia heistä, jotka ilmoittivat aikovansa äänestää tulevissa eduskuntavaaleissa. Tulos on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin marraskuussa.

Toiseksi eniten tietoa haetaan tv-kanavilta tai niiden verkkopalveluista. Television taso on säilynyt ennallaan, 63 prosentissa. Ero sanomalehtien eduksi on nyt kasvanut kuuteen prosenttiyksikköön. Kolmanneksi sijoittuivat radio (27 %) ja neljänneksi painetut tai digitaaliset kaupunkilehdet (23 %).

Myös europarlamenttivaalien osalta sanomalehtien asema äänestyspäätöksen tukena (71 %) on kasvanut suhteessa kakkosena olevaan televisioon (67 %).

”Suomalaiset ovat laajasti tunnistaneet sen, että heille tarjotaan erilaisten kanavien kautta aina vain enemmän harhaanjohtavaa tietoa. Tutkimustuloksista on myönteistä havaita, että mitä lähemmäs vaalit tulevat, sitä tietoisempia äänestäjät kokevat olevansa mahdollisista ulkopuolisen tahon harhautuspyrkimyksistä”, toteaa Sanomalehtien Liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.

”Mielenkiintoinen yksityiskohta tutkimustuloksissa on suomalaisten vahva luottamus omaan kykyynsä erottaa ulkopuolisten tahojen vaikutuspyrkimykset, mutta muiden äänestäjien kykyyn ei uskota läheskään yhtä vahvasti.”

Lisätiedot

Sirpa Kirjonen

Markkinointi- ja tutkimusjohtaja 040 777 7210 sirpa.kirjonen@uutismediat.fi

Keskeistä työssäni on ymmärtää mitä uutismedian alalla tapahtuu, mihin olemme matkalla. Käytännössä tämä tapahtuu tekemällä monipuolista tutkimustoimintaa, keräämällä tilastotietoa ja yhdistämällä tietoa ja kokemusta jäsenten kanssa yhdessä tehtävällä ennakointityöllä. Jäsenyrityksille tarjottavan markkinointituen tavoitteena on pitää huolta siitä, että suomalaisten korkea kotimaisen ja luotettavan uutismedian käyttö säilyy ja syvenee.