Tasapuolinen ja kattava tiedon saatavuus estää yhteiskunnan eriarvoistumista

Suomalaisista 74 prosenttia uskoo, että tiedon ja sisältöjen tasapuolisella ja kattavalla saatavuudella on merkittävä rooli eriarvoistumisen estämisessä, selviää Sanomalehtien Liiton tilaamasta ja IRO Research Oy:n loka-marraskuussa toteuttamasta uutismedian muutosta seuraavasta Yhteisöllistyvä media -tutkimuksesta. Tiedon ja sisällön tasapuolisen ja kattavan jakelun rooli on kasvanut edellisestä vuodesta kolme prosenttiyksikköä.

Tuloksen merkityksellisyyttä lisää se, että yhä useampi suomalainen uskoo yhteiskuntamme eriarvoistuvan yhä kiihtyvällä vauhdilla (75 %) ja eri syistä johtuvien yhteiskunnallisten vastakkainasettelujen lisääntyvän (76 %). Vuotta aiemmin näin vastanneita oli kolme-neljä prosenttiyksikköä vähemmän.

Myös huoli valeuutisten ja valemedian vaikuttamisesta mielipiteisiin on kasvanut. Suomalaisista 77 prosenttia uskoo valeuutisten ja valemedian vaikuttavan vahvasti ihmisten mielipiteisiin. Tulos on neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Sanomalehti on yleissivistykselle tärkein media

Lähes kaikkien suomalaisten mielestä yleissivistyksen merkitys suomalaisten hyvinvoinnille on erittäin tärkeää. Kaikissa tutkimuksen ikäryhmissä tulos vaihtelee 92–97 prosentin välillä, keskiarvon ollessa 94 prosenttia.

Suomalaisista 90 prosenttia nimeää yleissivistyksen kannalta tärkeimmäksi mediaksi sanomalehdet (painettu tai digitaalinen). Toiseksi sijoittuu televisio (tv-kanavat tai niiden verkkopalvelut, 78 %) ja kolmanneksi radio (radiokanavat tai niiden verkkopalvelut, 62 %).

Sanomalehti on selkeä ykkönen kaikissa ikäryhmissä. Esimerkiksi 92 prosenttia 15–24-vuotiaista pitää sanomalehtiä yleissivistyksen kannalta tärkeänä mediana ja tässä ikäryhmässä toiseksi sijoittuvaa televisiota vain 66 prosenttia.

Sosiaalista mediaa pitää yleissivistyksen kannalta tärkeänä 15 prosenttia suomalaisista. Tulos korostuu nuorimmassa ikäryhmässä. Verkossa olevat uutisportaalit eivät sijoitu korkealle (9 %) ja blogit tai vlogit jäävät vielä kauemmas (3 %).

Luottamus suomalaisiin toimittajiin on kasvanut selvästi

Tutkimuksessa on vuosittain seurattu myös kansalaisten luottamusta suomalaisiin toimittajiin. Viimeisen vuoden aikana luottamus on noussut merkittävästi. Suomalaisista kaksi kolmasosaa (66 %) ilmoittaa luottavansa suomalaisiin toimittajiin. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna (60 %) oli peräti kuusi prosenttiyksikköä. Luottamus on lisääntynyt jo pidemmän aikaa: vuonna 2014 joka toinen (50 %) ilmoitti luottavansa suomalaisiin toimittajiin.

Kaksi kolmasosaa (67 %) suomalaisista kokee, että median luotettavuuden merkitys on kasvanut heidän omassa mediankäytössään. Eniten luotettavuuden merkitys on noussut ikäryhmässä 15–24-vuotiaat, joista peräti 75 prosenttia koki näin.

Nuoret näkevät myös eniten laatueroja eri uutispalveluiden välillä. Kun kaikista suomalaisista 80 prosenttia on sitä mieltä, että uutispalveluilla on isoja laatueroja, niin 15–24-vuotiaiden keskuudessa tulos on vieläkin suurempi, 86 prosenttia.

On erityisen hienoa nähdä, että yhteiskunnassamme on kasvamassa todella fiksu, erilaisten medioiden erot havaitseva nuori aikuisväestö.

”On erityisen hienoa nähdä näistä ja monista muista tuoreista tutkimustuloksista, että yhteiskunnassamme on kasvamassa todella fiksu, erilaisten medioiden erot havaitseva nuori aikuisväestö. Nuoret arvostavat sivistystä, tunnistavat tiedon puutteen ja väärien tietojen jakamisen uhkakuvat sekä huomioivat median luotettavuuden entistä vahvemmin. Nämä ovat merkittäviä myönteisiä kannustimia yleissivistystä laajasti vaalivalle kotimaiselle, faktat tarkistavalle ja luotettavalle medialle”, iloitsee Sanomalehtien Liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.

Lisätiedot

Sirpa Kirjonen

Markkinointi- ja tutkimusjohtaja 040 777 7210 sirpa.kirjonen@uutismediat.fi

Keskeistä työssäni on ymmärtää mitä uutismedian alalla tapahtuu, mihin olemme matkalla. Käytännössä tämä tapahtuu tekemällä monipuolista tutkimustoimintaa, keräämällä tilastotietoa ja yhdistämällä tietoa ja kokemusta jäsenten kanssa yhdessä tehtävällä ennakointityöllä. Jäsenyrityksille tarjottavan markkinointituen tavoitteena on pitää huolta siitä, että suomalaisten korkea kotimaisen ja luotettavan uutismedian käyttö säilyy ja syvenee.