Suomalaiset entistä kiinnostuneempia yhteiskunnallisista asioista ja politiikasta, vahvin kasvu nuorimmassa ikäluokassa

Yhteiskunnalliset asiat ja politiikka kiinnostavat suomalaisia aiempaa enemmän. Tämä näkyy etenkin nuorten keskuudessa. Tiedot ilmenevät Uutismedian liiton lokakuussa teettämästä tutkimuksesta.

Joka toinen (51 %) 15 vuotta täyttänyt suomalainen ilmoittaa mielenkiintonsa yhteiskunnallisia asioita kohtaan lisääntyneen. Eniten kiinnostus on kasvanut 15–24-vuotiaiden keskuudessa. Heistä kaksi kolmesta (66 %) kertoo olevansa entistä kiinnostuneempi yhteiskunnallisista asioista.

Myös politiikkaa kohtaan kiinnostus on lisääntynyt. Suomalaisista 44 prosenttia kertoo olevansa aiempaa kiinnostuneempi politiikasta. Politiikan kiinnostavuuden kasvu noudattaa samaa jakaumaa kuin kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin eli nuorimmissa kasvu on suurempaa kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Politiikan kiinnostavuuden kasvu on kuitenkin kaikissa ikäryhmissä lähes 10 prosenttiyksikköä matalampi.

”Kiinnostuksen kasvu sekä yhteiskunnallisiin asioihin että politiikkaan antaa erittäin hyvän ja mielenkiintoisen lähtökohdan tulevia kuntavaaleja ajatellen. Nyt on mahdollisuus viedä paikallisdemokratiaa aimo askel eteenpäin”, iloitsee Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.

Vihapuheen pelätään lisääntyvän kuntavaalien alla

Reilusti yli puolet (56 %) suomalaisista pelkää yhteiskuntaa rikkovan ja eripuraa lietsovan vihapuheen määrän kasvavan, kun etenemme kohti huhtikuussa pidettäviä kuntavaaleja. Huoli korostuu ikävuosien lisääntyessä. 15–24-vuotiaista huolta kantaa 44 prosenttia, yli 65-vuotiaista 69 prosenttia.

Suomalaisista 78 prosenttia uskoo, että eri syistä johtuvat vastakkainasettelut yhteiskunnassa tulevat edelleen lisääntymään. Näin arvioivien määrä on kasvanut kolme prosenttiyksikköä viimeisen vuoden aikana. Jokseenkin yhtä moni (79 %) kokee tarjolla olevan yhä enemmän ristiriitaisia uutisia ja tietoja eri asioista ja ilmiöistä. Tulos on neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Samaan aikaan kun 94 prosenttia suomalaisista pitää yleissivistyksen merkitystä suomalaisten hyvinvoinnille erittäin tärkeänä, kolme neljästä (73 %) on huolissaan suomalaisten sivistystasosta.

Selitystä voinee hakea ainakin osin verkossa tapahtuvasta keskustelusta. Useampi kuin joka kolmas (69 %) kokee, että kommentointi verkkopalveluissa on laadutonta.

”Tutkimuksen tuloksista on nähtävissä, että suomalaiset toivovat rakentavaa keskustelua meille kaikille tärkeiden yhteiskunnallisten asioiden edistämisessä. Suomalaisten toive on säilyttää eri yhteyksissä käytävä keskustelu sivistyneenä, vihapuhetta ei kaivata ”, Kirjonen toteaa.

Suomalaisella sanomalehdistöllä on merkittävä vaikutus yhteiskunnalliseen keskusteluun

Lähes kaikki suomalaiset (87 %) ovat sitä mieltä, että demokraattinen yhteiskunta tarvitsee monipuolisen median. Yhtä moni toteaa, että suomalaisella sanomalehdistöllä on merkittävä vaikutus yhteiskunnalliseen keskusteluun. Nämä näkemykset yhdistävät kaikkia ikäryhmiä.

Suomalaisilla on myös yhtenäinen näkemys siitä, että yhteiskuntamme heikkenee, jos kotimainen uutistarjonta yksipuolistuu (80 %). Suomalaisten mielestä eriarvoistumisen estämisessä tärkeää on sisällön tasapuolinen ja kattava jakaminen.

Sanomalehtien digitaalisten palveluiden laadukkuus nousussa

Lähes neljä viidestä (78 %) kokee uutispalveluiden välillä olevan isoja laatueroja. Tulos on samalla tasolla kaiken ikäisten keskuudessa.

Kun eri medioiden digitaalisia palveluita arvioidaan asteikolla 1–10 Ylen digitaaliset palvelut saavat arvon 7,9 ja sanomalehtien digitaaliset palvelut 7,6. Ylen tulos on ollut sama kaikki neljä mittauskertaa vuosien 2017–2020 välillä. Sanomalehtien tulos on noussut tasaisesti vuoden 2017 tuloksesta 7,4. Erityisesti 15–44-vuotiaiden mielikuva sanomalehtien digitaalisten palveluiden laadukkuudesta on noussut – tässä ikäryhmässä sanomalehdet ja Yle saavat molemmat arvon 7,9.

Muiden tutkimuksessa mukana olleiden verkkopalveluiden arviot ovat jokseenkin ennallaan. Pari vuotta sitten tapahtunut sosiaalisen median eri palveluiden laatumielikuvan romahdus on jäänyt pysyväksi. Hännänhuipuiksi laadukkuudessa sijoittuivat Jodel (2,4) ja TikTok (2,3).

Lähes kaikki pitävät paikallisuutta tärkeänä

Lähes kaikille (87 %) suomalaisille on tärkeää, että media kertoo lähiympäristön tapahtumista. Paikallisuuden merkitys on kasvanut vuodesta 2014 peräti 17 prosenttiyksikköä. Viimeisen vuoden aikana korkea taso on säilynyt ennallaan.

”Kun kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin ja politiikkaan on kasvanut merkittävästi ja toisaalta paikallisuutta pidetään erittäin tärkeänä, niin kevään paikallisuutisointi tulee olemaan erityisen mielenkiintoista seurattavaa. Kuntavaalit toteutetaan korona-ajan turvallisuusvaatimuksia noudattaen ja toivottavasti tähän turvallisuuteen liittyy myös vihapuheen ja väkivallan poissaolo”, Sirpa Kirjonen toivoo.

Lataa graafit >

Lisätiedot

Sirpa Kirjonen

Markkinointi- ja tutkimusjohtaja 040 777 7210 sirpa.kirjonen@uutismediat.fi

Keskeistä työssäni on ymmärtää mitä uutismedian alalla tapahtuu, mihin olemme matkalla. Käytännössä tämä tapahtuu tekemällä monipuolista tutkimustoimintaa, keräämällä tilastotietoa ja yhdistämällä tietoa ja kokemusta jäsenten kanssa yhdessä tehtävällä ennakointityöllä. Jäsenyrityksille tarjottavan markkinointituen tavoitteena on pitää huolta siitä, että suomalaisten korkea kotimaisen ja luotettavan uutismedian käyttö säilyy ja syvenee.