Sanomalehdet merkittävin kotimaan politiikan uutislähde ja tärkein tuki äänestyspäätöksissä

1.2.2023

Suomalaiset seuraavat kotimaan politiikan uutisia eniten sanomalehdistä. Kärkiasema on säilynyt vuodesta toiseen. Sanomalehdistä haetaan myös eniten tukea eduskuntavaalien äänestyspäätöksiin, selviää Iro Research Oy:n Uutismedian liitolle tekemästä Eduskuntavaalit 2023 -tutkimuksesta.

Lähes kolme neljästä (72 %) suomalaisesta kertoo seuraavansa säännöllisesti kotimaan politiikkaan liittyviä uutisia painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä. Osuus on kasvanut aiemmista vuosista yhden prosenttiyksikön. Toiseksi sijoittuu televisio (tv-kanavat tai niiden verkkopalvelut), samalla 70 prosentin tasolla kuin aiempinakin vuosina.

Sanomalehdet ovat tasaisesti kaikkien ikäryhmien merkittävin tiedon lähde kotimaan politiikan uutisoinnissa, jopa 18–24-vuotiaista 70 prosenttia ilmoittaa seuraavansa säännöllisesti kotimaan politiikan uutisia sanomalehdistä. Nuorimmissa äänestysikäisissä televisio jää selvästi sanomalehtien taakse 52 prosentin tasolla. Television ohittaa tämän ikäisissä sosiaalinen media (61 %).

Noin joka kolmas suomalainen seuraa kotimaan politiikan uutisointia radiosta (radiokanavat tai niiden verkkopalvelut, 37 %) tai sosiaalisesta mediasta (32 %).

Sosiaalinen media on varsin hyvin seurattu 18–24-vuotiaiden (61 %) ja 25–34-vuotiaiden (55 %) keskuudessa, mutta käyttö politiikan uutislähteenä vähenee huomattavasti jo 35 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä (16–39 %).    

Eduskuntavaalien äänestyspäätökseen haetaan eniten tukea sanomalehdistä

Kun eduskuntavaaleissa äänestämään aikovilta suomalaisilta kysyttiin, mistä medioista tai muista tietolähteistä he hakevat tukea äänestyspäätökselleen eduskuntavaaleissa 2023, merkittävimmäksi tietolähteeksi nousivat painetut tai digitaaliset sanomalehdet. Näitä aikoo hyödyntää lähes kaksi kolmesta (62 %).

Toiseksi sijoittuu televisio (tv-kanavat tai niiden verkkopalvelut, 57 %). Kolmannen sijan jakavat ehdokkaiden omat verkkosivut, puolueiden verkkosivut ja sosiaalinen media. Näitä aikoo hyödyntää äänestyspäätöksen tukena vajaa neljännes (23 %) äänestäjistä.

Joka viides (18–21 %) hyödyntää ehdokasvalinnassa painettuja tai digitaalisia kaupunkilehtiä, radiota, aikakauslehtiä ja Googlea. Noin 15 prosenttia hakee tukea ehdokkaiden kanssa erilaisissa tapahtumissa käytävistä keskusteluista ja postilaatikoihin jaettavista mainoksista.

Tiedotusvälineiden julkaisemia vaalikoneita uskoo kokeilevansa neljä viidestä (78 %), nuorimmista selvästi useampi kuin vanhemmista äänestäjistä.

Painavin valintaperuste on ehdokkaan näkemysten vastaavuus omien näkemysten kanssa

Ehdokkaan valinnassa painaa eniten ehdokkaan eri asioista esiin tuomien näkemysten vastaavuus äänestäjän omien näkemysten kanssa. Tämän nostaa ykköseksi 80 prosenttia suomalaisista.

Toiseksi painavin valintaperuste on puolue, jota pitää merkittävänä joka toinen (47 %). Reilu kolmannes (37 %) painottaa ehdokkaan tasa-arvoista suhtautumista eri väestönosiin ja vajaa kolmannes (32 %) ehdokkaan koulutustaustaa. Ehdokkaan iällä on vaikutusta joka neljännelle (27 %), ammatilla ja jonkin eritysalueen asiantuntijuudella joka viidennelle (19 %). Harvempi kuin joka viides painottaa ehdokkaan sukupuolta tai nykyistä tai aiempaa politiikassa mukana olemista.

Nuorimmat (18–24-vuotiaat) ja naiset painottavat ehdokkaan näkemysten (75 %) jälkeen toiseksi eniten ehdokkaan tasa-arvoista suhtautumista eri väestönosiin (51 %). Puolueen merkitys (42 %) jää kolmanneksi.

”Vaikka sosiaalisesta mediasta puhutaan paljon ja ehdokkaita koulutetaan sen käyttöön, ehdokkaiden ja puolueiden kannattaa muistaa, että varmimmin äänestämään aikovat eivät koe sosiaalista mediaa merkittäväksi tietolähteeksi tai tueksi valintapäätöksissä. Merkittävin tieto ja äänestyksen tuki saadaan painetuista ja digitaalisista sanomalehdistä. Some tukee sanomalehtiä 18–24-vuotiailla, mutta jo tätä vanhemmille some on varsin vähämerkityksinen politiikan uutisten lähteenä ja äänestyspäätöksen tukena”, summaa Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.

”Lisäksi kannattaa huomioida medioiden julkaisemiin vaalikoneisiin vastaaminen. Tärkeintä äänestäjälle on tietää, mitä mieltä ehdokas on erilaisista asioista ja kuinka ehdokkaan näkemykset käyvät yksiin äänestäjän näkemysten kanssa.”

”Ohi tutkimuksessa esitettyjen kysymysten, ehdokkaiden ja puolueiden kannattaa myös pysähtyä sen äärelle, että eurot, jotka sijoitetaan sosiaaliseen mediaan, eivät juurikaan jää vahvistamaan omaa yhteiskuntaamme, vaan siirtyvät amerikkalaisille ja kiinalaisille teknologiajäteille”, lisää Kirjonen.

Omaan kykyyn erottaa vaikuttamisyritykset uskotaan, muiden kykyyn heikommin

Lähes kaksi kolmesta (62 %) suomalaisesta uskoo, että pystyy itse erottamaan hyvin ulkopuolisten tahojen vaikuttamisyritykset äänestyskäyttäytymiseen eduskuntavaaleissa. Harvempi kuin joka kymmenes (8 %) epäilee taitojaan tässä suhteessa huonoiksi. Sen sijaan muiden suomalaisten hyvään kykyyn erottaa vaikutusyritykset uskoo vain alle neljännes (24 %), ja huonosti vaikuttaisi käyvän jonkin verran useammalle (27 %).

Tätä taustaa vastaan lieneekin parempi, että suomalaisissa on enemmän niitä, jotka pitävät vaaliehdokkaiden tai vaalitilaisuuksien häirintää epätodennäköisenä (45 %) kuin todennäköisenä (39 %).

Odotettavissa olevan häiriköinnin aiheuttajiksi mainitaan ääriliikkeiden edustajat ja kyberhäirintä valtion ulkopuolelta, nimettynä Venäjän trollit. Vaalien alle ennakoidaan vihapuhetta, maalittamista, netti- ja somehäiriköintiä, epäasiallista kommentointia ja ilkivaltaa.

Enemmän kuin tulevien vaalien häiriköintiin, suomalaiset uskovat tietoisesti harhaanjohtavan tiedon määrän kasvuun lähivuosina. Kaksi kolmesta pitää hyvinkin todennäköisenä, että lähivuosina ihmisten käsityksiä maailmasta, yhteiskunnasta, tieteestä ja muista ihmisistä pyritään tietoisesti johtamaan harhaan.

Nykyisen eduskunnan ja hallituksen toiminta yhteiskunnalle tärkeiden asioiden ajamisessa kallistuu onnistumisen puolelle

Reilun kolmanneksen (35 %) mielestä kohta työnsä päättävä eduskunta ja sen luottamusta nauttiva hallitus ovat onnistuneet ajamaan yhteiskunnallemme tärkeitä asioita. Päivänvastaista mieltä on tosin lähes yhtä moni (31 %). Eri ikäisten vastaajien näkemykset onnistumisesta ovat varsin yhteneväiset. Miehet ovat naisia kriittisempiä.

Suomalaiset toivovat tulevalta eduskunnalta heikoimmista huolehtimista, talouden kuntoon saattamista ja asiallista käytöstä

Tutkimuksessa vastaajille annettiin mahdollisuus esittää yksi toive eduskunnalle. Vastauksissa toistuivat huolehtiminen heikoimmista, pienituloisista, vanhuksista, lapsista ja nuorista. Koulutukseen on panostettava, tuhlaus ja velkaantuminen on lopetettava, talous pitää saada kuntoon. Kansanedustajilta toivotaan olennaiseen keskittymistä, asiallista käytöstä ja yhteistyötä, järkeä päätöksiin ja rehellisyyttä.

Suomalaiset epäilevät, ettei eduskunnan päätöksenteko ole kovin selvää muille kuin heille itselleen

Eduskunnan merkityksestä ja toiminnasta olisi ehkä hyvä vielä muistutella kansalaisia. Kun suomalaisilta kysyttiin, kuinka hyvin he ovat perillä siitä, mistä kansanedustajat päättävät eduskunnassa, 80 prosenttia uskoi itse tietävänsä päätöksenteosta erittäin tai melko hyvin. Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan muiden suomalaisten tietämystä, tulokset romahtivat: erittäin tai melko hyvin tuntevia arvioitiin olevan 37 prosenttia, ei hyvin tai ei lainkaan hyvin tuntevia 53 prosenttia.

Vahvinta usko omaan tietämykseen oli iäkkäämmillä ja miehillä. Vastaavasti iän myötä usko muiden tietämättömyyteen kasvoi selvästi ja oli korkeampi myös miesvastaajilla.

Lataa graafit keskeisistä tuloksista (pdf) >

Lisätietoja

Sirpa Kirjonen, markkinointi- ja tutkimusjohtaja
p. 040 777 7210, sirpa.kirjonen@uutismediat.fi

Eduskuntavaalit 2023 -tutkimus toteutettiin osana Iro Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1000 vähintään 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 16.–23.1.2023. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan noin +/- 3,2 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen tilasi Uutismedian liitto. Tutkimuksesta vastasi Iro Research Oy:ssä tutkimusjohtaja Sylva Vahtera.