Presidentinvaalit kiinnostavat kovasti, tietoa haetaan televisiosta ja sanomalehdistä
25.10.2023Äänen antaminen tulevissa presidentinvaaleissa vaikuttaa kiinnostavan suomalaisia selvästi enemmän kuin viime kevään eduskuntavaaleissa, selviää Iro Research Oy:n Uutismedian liitolle tekemästä Presidentinvaalit 2024 -tutkimuksesta.
Presidentinvaaleissa aivan varmasti äänestämään aikovia on nyt 81 prosenttia, kun ennen eduskuntavaaleja aivan varmoja oli 71 prosenttia. Lisäksi on heitä, jotka aikovat äänestää melko varmasti. Toteuma on kuitenkin yleensä ollut lähempänä tutkimuksen aivan varmojen äänestäjien osuutta. Eduskuntavaalien toteutunut äänestysprosentti oli 71,9 prosenttia.
Jos presidentinvaaleissa päästään lähelle 80 prosentin äänestysaktiivisuutta, se tarkoittaisi huomattavaa nousua edellisten, vuoden 2018 presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tasosta (69,9 %).
Äänestämään aikovista 58 prosenttia hakee tukea presidentinvaalien äänestyspäätöksiin televisiosta (tv-kanavat tai niiden verkkopalvelut) ja 55 prosenttia painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä.
Selvästi harvempi, joka viides, hakee tukea äänestyspäätökseen ehdokkaina olevien verkkosivuilta, keskusteluista ehdokkaiden kanssa erilaisissa tapahtumissa, radiosta, aikakauslehdistä tai sosiaalisesta mediasta.
Painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä tukea äänestyspäätökseen hakevat varsin tasaisesti kaiken ikäiset. Televisio painottuu selvästi yli 55-vuotiaisiin, alle 45-vuotiaat jäävät aliedustetuiksi. Sosiaalinen media on vahva alle 35-vuotiaiden keskuudessa, kun taas yli 45-vuotiaille sosiaalinen media on äänestystukena jokseenkin merkityksetön.
Tiedotusvälineiden julkaisemia vaalikoneita aikoo todennäköisesti kokeilla 69 prosenttia äänestämään aikovista, nuorimmista selvästi useampi kuin vanhemmista.
Vasta reilu neljännes on lukinnut ehdokkaansa
Presidentinvaaleissa äänestämään aikovista 29 prosenttia kertoo olevansa jo aivan varma, ketä aikoo äänestää. Melko varmoja valinnastaan on 38 prosenttia.
Kolmannes äänestäjistä (33 %) pohtii edelleen useiden ehdokkaiden välillä tai valinta on vielä täysin auki. Varmimpia valinnastaan ovat tällä hetkellä vanhemmat ikäryhmät sekä vihreitä, kokoomusta tai perussuomalaisia kannattavat suomalaiset.
”Presidentinvaaleista 2024 on tulossa jännittävät. Kiinnostus äänestämiseen on suuri, ja aikaa ehdokkaan valintaan on vielä vajaat kolme kuukautta. Onnistuminen televisiossa esitettävissä vaaliväittelyissä ja näkyminen sanomalehtien eri kanavissa ovat ehdokkaille nyt erityisen tärkeitä. Ihan lopullinen valinta on kuitenkin vielä valtaosalla äänestäjistä tekemättä”, arvioi Uutismedian liiton tutkimus- ja markkinointijohtaja Sirpa Kirjonen.
Kyky johtaa ulkopolitiikka ja kansainvälinen kokemus painavat
Presidentinvaaleissa ehdokkaan puoluetaustalla on merkitystä vain joka viidennelle äänestäjälle. Huomattavasti tärkeämpiä ominaisuuksia ovat muun muassa kyky johtaa ulkopolitiikkaa ja kokemus kansainvälisestä toiminnasta. Nämä nostaa kärkeen 75 prosenttia äänestäjistä.
Kolmanneksi sijoittuu ehdokkaan näkemysten vastaavuus äänestäjän omien näkemysten kanssa (64 %), neljänneksi esiintymistaito (61 %) ja viidenneksi kielitaito (54 %). Hieman näiden taakse sijoittuvat tasa-arvoinen suhtautuminen eri väestönosiin (49 %), kokemus valtakunnan politiikasta (40 %) ja koulutustausta (36 %). Vähemmän merkitystä on iällä, tietyn puolueen jäsenyydellä, helpolla lähestyttävyydellä, ammatilla, sukupuolella tai sillä, että on esiintynyt paljon julkisuudessa.
Nuorimpien (18–34-vuotiaat) äänestäjien keskuudessa kärkeen nousee ehdokkaan eri asioita koskevien näkemysten vastaavuus vastaajan näkemysten kanssa (78 %). Ulkopolitiikan johtamistaitojen ja kansainvälisen kokemuksen rinnalle nuorilla äänestäjillä nousee tasa-arvoinen suhtautuminen eri väestönosiin.
Omaan kykyyn erottaa vaikuttamisyritykset uskotaan, muiden kykyyn heikommin
Lähes kaksi kolmesta (63 %) suomalaisesta uskoo, että pystyy itse erottamaan hyvin ulkopuolisten tahojen vaikuttamisyritykset äänestyskäyttäytymiseen presidentinvaaleissa. Vain joka kymmenes (9 %) epäilee taitojaan tässä suhteessa huonoiksi. Sen sijaan muiden suomalaisten hyvään kykyyn erottaa vaikutusyritykset uskoo vain neljännes (25 %). Yhtä moni (26 %) uskoo ne huonoiksi. Näkemykset ovat samaa tasoa kuin eduskuntavaaleihin valmistauduttaessa.
Jonkinlaista vaalihäiriköintiä ennakoi 41 prosenttia suomalaisista. Häiriköintiä tuleviin vaaleihin ennakoi nyt hieman useampi kuin ennen eduskuntavaaleja (39 %).
Odotettavissa olevan häiriköinnin aiheuttajiksi mainitaan Venäjä ja ääriliikkeet ja keinoina disinformaation levittäminen, mustamaalaaminen sosiaalisessa mediassa, mielenosoitukset, vaalimainosten turmeleminen ja häiriköinti vaalitilaisuuksissa.
Suomalaiset toivovat ulko- ja turvallisuuspolitiikan jämptiä johtamista ja koko kansan presidenttiyttä
Tutkimuksessa vastaajille annettiin mahdollisuus esittää yksi toive tulevalle presidentille. Vastauksissa toistuivat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan jämpti ja vakaa johtaminen, koko kansan presidenttiys, kansan kuunteleminen ja yhdistäminen, arvojohtaminen, tasapuolisuus, rehellisyys, rauhallisuus, Suomen edustaminen tyylikkäästi. Useita toiveita esitettiin myös Niinistön linjan jatkamiselle.
Lisätiedot
Sirpa Kirjonen, markkinointi- ja tutkimusjohtaja, Uutismedian liitto
sirpa.kirjonen@uutismediat.fi, p. 040 777 7210
Presidentinvaalit 2024 -tutkimuksen toteutti Iro Research Oy. Tutkimuksen tilasi Uutismedian liitto. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1000 vähintään 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 10.–18.10.2023. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan noin +/- 3,2 prosenttiyksikköä.