Kolme neljästä suomalaisesta uskoo tietoisesti harhaanjohtavan tiedon määrän lisääntyvän
25.5.2022Suomalaisista 75 prosenttia pitää todennäköisenä tietoisesti harhaanjohtavan tiedon määrän kasvua tänä ja ensi vuonna. Neljä kymmenestä (41 %) pitää tätä jopa erittäin todennäköisenä. Vain neljä prosenttia pitää kasvua epätodennäköisenä.
Usko harhaanjohtavan informaation kasvuun nousee selvästi vastaajien koulutustason ja ammatillisen aseman kohoamisen myötä. Ikäluokista vähiten vääristelevän tiedon kasvuun uskovat nuorimmat vastaajat, 18–24-vuotiaat.
Avoimeen kysymykseen, miltä tahoilta tällaista tietoisesti harhaanjohtavaa vaikuttamista on odotettavissa, valtaosa vastaajista mainitsi Venäjän.
Suomalaisten kykyihin erottaa vaikutusyritykset hyvin uskoo vain reilu kolmannes
Vain reilu kolmannes (38 %) suomalaisista aikuisista uskoo suomalaisten erottavan jonkin ulkopuolisen tahon, kuten vieraan valtion tai epäjärjestystä lietsovan tahon pyrkimykset vaikuttaa käsitykseemme yhteiskuntamme todellisesta tilasta.
Vähiten suomalaisten kykyihin uskovat 18–34-vuotiaat. Heistä vain joka neljäs arvioi suomalaisten erottavan ulkopuolisen tahon vaikutukset erittäin hyvin tai hyvin. Eniten epäilyksiä suomalaisten taidoista esittävät 25–34-vuotiaat, joista 28 prosenttia uskoo suomalaisten kykyjen olevan huonot tai erittäin huonot.
Luottamus suomalaisten kykyyn kasvaa vastaajan iän myötä. Vahvinta se on yli 65-vuotiailla, joista joka toinen luottaa suomalaisten kykyyn erottaa ulkopuolisen tahon harhaanjohtava vaikuttaminen.
Omiin kykyihinsä harhaanjohtavan tiedon erottamisessa uskoo sen sijaan kaksi kolmesta
Suomalaisista 18 vuotta täyttäneistä aikuisista 67 prosenttia uskoo omiin kykyihinsä erottaa jonkin ulkopuolisen tahon pyrkimykset vaikuttaa käsityksiinsä yhteiskuntamme todellisesta tilasta. Joka neljäs uskoo erottavansa nämä vaikutusyritykset jopa erittäin hyvin.
Miehet (72 %) luottavat omiin kykyihinsä selvästi enemmän kuin naiset (61 %). Vähemmän omiin taitoihinsa luottavat nuorimmat aikuiset (47 %). Vahvin usko omiin kykyihin on 45–54-vuotiailla (72 %).
Kuusi prosenttia suomalaisista arvioi omien kykyjensä olevan huonot tai erittäin huonot.
Omat kyvyt arvioidaan siis huomattavasti paremmaksi kuin muiden suomalaisten taidot.
Kriittisyys, medialukutaito, useiden eri lähteiden ja medioiden seuraaminen suojaavat väärältä tiedolta
Vastaajia pyydettiin kertomaan parhaita keinoja estää sitä, että jokin muu taho voisi onnistua vaikuttamaan suomalaisiin totuutta vääristävällä informaatiolla. Vastauksissa nousivat esille kriittinen ajattelu, medialukutaito, useiden lähteiden käyttö, luotettavien medioiden seuraaminen, vapaa ja riippumaton media, faktojen tarkistus, avoimuus, koulutus ja laaja sivistys.
”Suomalaiset vaikuttavat olevan hyvin tietoisia siitä, että ajatuksiimme ja tekoihimme pyritään vaikuttamaan harhaanjohtavasti. Huolta kannetaan etenkin muiden taidoista erottaa väärä informaatio. Samalla havaitsemme suomalaisten tunnistavan hyvin taidot ja välineet, kuten medialukutaidon ja luotettavien medioiden seurannan, joilla näitä kykyjä voidaan vahvistaa”, iloitsee Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.
Lataa graafit (pdf)
Lisätietoja
Sirpa Kirjonen, markkinointi- ja tutkimusjohtaja
sirpa.kirjonen@uutismediat.fi, p. 040 777 7210
Suomalaisten käsityksiä tietoisesti harhaanjohtavan tiedon määrän kasvusta, lähteistä ja suomalaisten kyvystä erottaa ulkopuolisten tahojen vaikuttaminen tutkittiin osana IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimusta varten tehtiin yhteensä 1000 tutkimushaastattelua 18 vuotta täyttäneiden suomalaisten keskuudessa. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 10.–18.5.2022. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan +/- 3,2 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen tilasi Uutismedian liitto. Tutkimuksesta vastasi IRO Research Oy:ssä tutkimusjohtaja Sylva Vahtera.