Yle ja sanomalehdet ovat verkon luotettavimmat ja laadukkaimmat mediat

3.12.2025

Yle ja sanomalehdet ovat suomalaisten mielestä selkeästi verkon luotettavimpia ja laadukkaimpia medioita. Tämä selviää Iro Researchin lokakuussa Uutismedian liiton toimeksiannosta tekemästä Suomalaisten uutismedia 2025 -tutkimuksesta.

Kun suomalaiset arvioivat eri medioiden ja tietolähteiden luotettavuutta ja laadukkuutta verkossa asteikolla 1–10, Yle saa molemmissa arvosanan 7,6 ja sanomalehdet 7,4. Kummankin arvosanat ovat samat kuin edellisvuonna.

Kolmanneksi sijoittuvat MTV:n digitaaliset palvelut (luotettavuus 6,9, laadukkuus 6,8). Neljännen sijan jakavat tasavahvasti kaupunkilehtien ja aikakauslehtien digitaaliset palvelut.

Luotettavuudessa häntäpäähän sijoittuvat hieman yli kolmen arvosanoilla erilaiset sosiaalisen median palvelut.

Suomalaisten huoli yleissivistyksen tasosta on kasvussa – sanomalehdet koetaan sivistävimpänä mediana

Yleissivistyksen merkitystä pitää erittäin tärkeänä 93 prosenttia suomalaisista, prosenttiyksikön enemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan neljä viidestä (79 %) on huolissaan suomalaisten sivistystasosta. Huolestuneiden määrä on kasvanut neljä prosenttiyksikköä kolmessa vuodessa.

Sanomalehdet (painetut tai digitaaliset) ovat kirkkaasti yleissivistävin media: tätä mieltä on 84 prosenttia vastaajista. Seuraavina tulevat televisio (69 %) ja radio (54 %). Sosiaalista mediaa pitää yleissivistävänä vajaa viidennes (18 %).

Kolme neljästä ennakoi eri syistä johtuvien vastakkainasettelujen lisääntyvän ja yhteiskuntamme eriarvoistuvan kiihtyvällä tahdilla. Lääkkeeksi eriarvoistumisen estämiseen kannatetaan tiedon ja sisältöjen tasapuolista ja kattavaa jakelua.

Yhä useampi pitää monipuolista mediaa tarpeellisena demokraattiselle yhteiskunnalle

Lähes kaikki (90 %) ovat sitä mieltä, että demokraattinen yhteiskunta tarvitsee monipuolisen median. Tulos on neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuonna.

Sanomalehdistöllä koetaan olevan merkittävä vaikutus yhteiskunnalliseen keskusteluun (85 %), ja entistä useampi kokee, että yhteiskuntamme heikkenee, jos kotimainen uutistarjonta yksipuolistuu.

Useampi kuin joka toinen kertoo mielenkiintonsa yhteiskunnallisia asioita kohtaan kasvaneen. Eniten kiinnostus on lisääntynyt 15–24-vuotiailla, joista 68 prosenttia kertoo mielenkiintonsa kasvaneen.

Sosiaalista mediaa käytetään, vaikka käyttö kyllästyttää ja siellä oleva mainonta ärsyttää

Lähes kaikki suomalaiset käyttävät ainakin jotain sosiaalisen median kanavaa. Suosituimmat palvelut ovat edelleen WhatsApp (85 %), YouTube (63 %) ja Facebook (59 %). Näistä WhatsAppin ja YouTuben käyttö on kasvanut vuodessa kaksi prosenttiyksikköä. TikTokia ja Snapchatia käyttää 22 prosenttia, hieman harvempi kuin vuotta aiemmin.

Sosiaalisen median käyttö painottuu voimakkaasti 15–24-vuotiaisiin, joista useampi kuin neljä viidestä käyttää YouTubea, Instagramia, Spotifyta ja Snapchatia, kaksi kolmesta TikTokia. Näiden käyttö vähenee huomattavasti muissa ikäryhmissä, ja TikTokin ja Snapchatin käyttö on yli 35-vuotiailla lähes olematonta.

Käytön rinnalla kasvaa kriittisyys: 54 prosenttia kertoo olevansa kyllästynyt someen, 64 prosenttia kokee somemainonnan ärsyttäväksi ja 46 prosenttia arvioi sosiaalisen median vaikuttavan kielteisesti elämäänsä. Avoimissa vastauksissa sosiaalinen media ja sen eri sovellukset mainitaan useimmin negatiivisia ilmiöitä lietsovina ja lisäävinä medioina.

Kaksi kolmesta (67 %) suomalaisesta toivoo, että mainostajat käyttäisivät ensisijaisesti medioita, jotka työllistävät suomalaisia. Tämän toiveen esittävien määrä on kasvanut parissa vuodessa kahdeksan prosenttiyksikköä.

Kolmasosa suomalaisista käyttää tekoälyä ainakin satunnaisesti

Valtaosa suomalaisista (69 %) arvioi suhtautuvansa erilaisiin lähteisiin aiempaa kriittisemmin, kun tekoälyllä tuotetun tiedon määrä lisääntyy.

Tekoälyä käyttää päivittäin tai lähes päivittäin reilu kymmenes (12 %) 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista, silloin tällöin joka neljäs (25 %). Lähes neljännes on kokeillut tekoälyä, muttei ole ottanut sitä käyttöönsä. Kaiken kaikkiaan 60 prosentilla on tai on ollut jonkinlainen suhde tekoälyyn. Joka kymmenes harkitsee vielä tekoälyn kokeilua, ja vajaa kolmannes (30 %) ei ole käyttänyt eikä harkitse käyttävänsä tekoälyä.

Keskimääräistä innokkaampia tekoälyn käyttäjiä ovat 15–34-vuotiaat, miehet ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Vähiten tekoäly kiinnostaa 55 vuotta täyttäneitä, pienemmillä paikkakunnilla asuvia.

Yleisimmät tekoälyn käyttötavat ovat tiedonhaku (75 %), vapaa-ajan tekemisten ideointi (36 %), tekstien tiivistäminen (33 %), tekoälyn käytön opiskelu (33 %), hyvinvointiin liittyvät kysymykset (28 %) ja kuvien luominen (17 %).

Ylivoimaisesti suosituin tekoälysovellus on ChatGPT (OpenAI), jota on käyttänyt neljä viidestä (79 %) tekoälyn käyttäjistä tai kokeilleista. Toiseksi yleisin sovellus on Microsoftin Copilot (41 %) ja kolmanneksi sijoittuu Google Gemini (26 %).

Tekoälyn käyttäjistä 16 prosenttia käyttää tekoälyä vain työhön liittyvien asioiden hoitamiseen, 36 prosenttia vain vapaa-ajallaan ja 42 prosenttia molemmissa. Kolme neljästä käyttää vain ilmaista tekoälysovellusta. Jos käytössä on maksullinen tekoälysovellus, maksusta huolehtii selvästi useammin työnantaja kuin käyttäjä.

Lataa tutkimuksen graafit (pdf)

Lisätiedot

Sirpa Kirjonen, markkinointi- ja tutkimusjohtaja
sirpa.kirjonen@uutismediat.fi, p. 040 777 7210

Suomalaisten uutismedia 2025 -tutkimuksen toteutti Iro Research Oy. Tutkimuksen tilasi Uutismedian liitto. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1000 suomalaista, iältään 15–74-vuotiasta. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli lokakuu 2025. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä.