Sanomalehdet ja televisio ovat suomalaisten tärkeimmät tietolähteet EU-vaaleissa, äänestysprosentti saattaa nousta
26.3.2024Painetut ja digitaaliset sanomalehdet antavat suomalaisille merkittävimmän tuen europarlamenttiehdokkaan valinnassa, selviää Iro Research Oy:n Uutismedian liitolle tekemästä Europarlamenttivaalit 2024 -tutkimuksesta.
Kesäkuun europarlamenttivaaleissa äänestämään aikovista tai sitä harkitsevista 62 prosenttia hakee tukea äänestyspäätökseensä painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä, 59 prosenttia televisiosta (tv-kanavat tai niiden verkkopalvelut).
Vain joka neljäs (25 %) hakee tukea äänestyspäätökseen sosiaalisesta mediasta tai käyttämällä hakukone Googlea (23 %).
Sanomalehdet ja televisio ovat erityisen merkittäviä tietolähteitä varmimmin äänestämään aikoville. Sosiaalinen media korostuu alle 35-vuotiailla, mutta 45 vuotta täyttäneille sen merkitys on vähäinen.
Äänestystuen hakeminen on hyvin linjassa sen kanssa, että reilu 60 prosenttia suomalaisista kertoo seuraavansa säännöllisesti Euroopan unionin politiikkaan liittyviä asioista sanomalehdistä ja televisiosta. Sosiaalisesta mediasta EU-asioita seuraa joka neljäs (25 %).
EU-vaalien äänestysprosentti näyttäisi kasvavan, joskin jäänee edelleen alhaiseksi
Äänestäminen tulevissa europarlamenttivaaleissa vaikuttaa kiinnostavan suomalaisia enemmän kuin edellisellä kerralla. Useampi kuin joka toinen (55 %) ilmoittaa aivan varmasti äänestävänsä europarlamenttivaaleissa 2024. Varmoina äänestäjinä itseään pitävien lisäksi varsin moni harkitsee äänestämistä.
Vaikka äänestysinnokkuus on kasvanut yli 10 prosenttiyksikköä vuoden 2019 europarlamenttivaaleihin verrattuna, lienee kuitenkin realistista, ettei äänestysprosentti nouse lähellekään 50:tä. Edellisten europarlamenttivaalien hieman yli 40 prosentin äänestysaktiivisuuden voitaneen silti ennakoida kasvavan.
Varmimpia äänestysaikeistaan ovat 65 vuotta täyttäneet suomalaiset. Keskiarvoa vähemmän äänestysaikeita on perussuomalaisia tai kristillisdemokraatteja kannattavilla.
Tutkimuksessa kysyttiin myös kiinnostusta äänestää eri vaaleissa. Vaikka kiinnostus äänestää europarlamenttivaaleissa onkin selvästi alhaisempi kuin presidentinvaaleissa, eduskuntavaaleissa ja kuntavaaleissa, niin sitäkin vähemmän ihmisiä kiinnostaa aluevaaleissa äänestäminen. Helsingissä asuvilta ei kysytty aluevaaleista, koska Helsingissä niitä ei järjestetä.
Suomalaisista 57 prosenttia arvioi tietävänsä, mistä asioista europarlamentissa päätetään. Arvio muiden tietämyksestä jää hyvin alhaiseksi, 18 prosenttiin.
”Kun europarlamentissa tehtävä päätöksenteko on jäänyt monelle varsin hämäräksi, ehdokkailla olisi nyt erinomainen paikka avata omassa markkinoinnissaan nimeä ja numeroa laajemmin sitä, minkä asioiden eteen he tulisivat tekemään kaikkensa, miten he näkevät merkityksensä ison koneiston osana ja miten tämä työ edistää eurooppalaisten ja etenkin suomalaisten hyvinvointia”, kannustaa Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.
Ehdokkaan ja omien näkemysten vastaavuus on painavin valintakriteeri
Europarlamenttivaaleissa ehdokkaan näkemysten vastaavuus äänestäjän omien näkemysten kanssa nousee selkeään johtoon eri tekijöiden painoarvoa punnittaessa. Tämän nostaa kärkeen 79 prosenttia äänestäjistä. Selvästi vähäisemmällä painoarvolla ja keskenään jokseenkin yhtä merkittävinä ovat ehdokkaan kielitaito (38 %), tasa-arvoinen suhtautuminen eri väestönosiin (38 %), koulutustausta (37 %) ja ehdokkaan puoluetausta (36 %).
Vähemmän merkitystä on iällä, sukupuolella, ammatilla tai aiemmalla kokemuksella europarlamentista.
Kun eri tekijöiden painoarvoa tarkastellaan puoluetaustojen näkökulmasta, syntyy merkittäviä eroja erityisesti kahden puolueen kannattajien kohdalla. Kokoomusta kannattavat painottavat selvästi keskimääräistä enemmän kielitaitoa, koulutustaustaa ja aiempaa kokemusta europarlamentista. Perussuomalaisia kannattavat sen sijaan antavat juuri näille samoille tekijöille selvästi keskimääräistä vähemmän painoarvoa. Sekä kokoomuksen että perussuomalaisen kannattajat antavat selvästi keskimääräistä vähemmän painoa tasa-arvoiselle suhtautumiselle eri väestönosiin.
Harhaanjohtavan tiedon määrän odotetaan kasvavan
Useampi kuin kaksi kolmesta (68 %) suomalaisesta uskoo, että tietoisesti harhaanjohtavan tiedon määrä kasvaa lähivuosina. Kasvavaksi uhaksi koetaan erilaisten tahojen pyrkimys vääristää ihmisten käsityksiä maailmasta, yhteiskunnasta, tieteestä ja muista ihmisistä.
Tuleviin europarlamenttivaaleihin liittyen ehdokkaiden tai vaalitilaisuuksien häirintää pitää kuitenkin todennäköisenä vain joka neljäs (25 %) suomalainen. Suomalaiset kokevat pystyvänsä itse erottamaan ulkopuolisen tahon vaikutusyritykset omaan äänestyskäyttäytymiseen varsin hyvin. Muiden kykyyn erottaa vaikutusyritykset luotetaan kuitenkin huomattavasti vähemmän.
Lisätiedot
Sirpa Kirjonen, markkinointi- ja tutkimusjohtaja
sirpa.kirjonen@uutismediat.fi, p. 040 777 7210
Europarlamenttivaalit 2024 -tutkimuksen toteutti Iro Research Oy. Tutkimuksen tilasi Uutismedian liitto. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1000 vähintään 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 12.–20.3.2024. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan noin +/- 3,2 prosenttiyksikköä.