Yleisradiolain muutos parantaa lehdistön toimintaedellytyksiä – ehdotusta on tarkennettava oikeudellisesti vastaamaan EU:n valtiontukisääntelyn vaatimuksia
1.9.2020Yleisradiolain muuttaminen Euroopan komission edellyttämällä tavalla on Medialiiton mukaan välttämätöntä, jotta kotimaisen lehdistön toimintaedellytykset voidaan turvata kestävällä tavalla.
”Nykyinen Yle-laki on antanut Yleisradiolle rajoittamattoman vapauden laajentaa verkossa tapahtuvaa julkaisutoimintaansa myös sellaisiin tekstimuotoisiin verkkosisältöihin, jotka eivät liity Yleisradion yleisradio-ohjelmistoihin”, todetaan Medialiiton lausunnossa hallituksen esitysluonnoksesta.
Yleisradion julkaisemassa tekstimuotoisessa sisällössä on käytännössä kyse julkisin varoin tuotetusta merkittävän kokoisesta verkkosanomalehdestä, joka kilpailee samoilla markkinoilla kansalaisten ajasta lehtikustantajien verkkojulkaisujen kanssa.
”Tekstimuotoista sisältöä on kuitenkin verkossa tarjolla runsaasti myös maamme muiden tiedotusvälineiden tarjoamana. Näin ollen kyseisen sisällön tarjoamista julkisin varoin ei voida pitää sallittuna EU:n valtiontukisääntelyn valossa.”
Hallituksen esitysluonnoksessa on Medialiiton mukaan otettu EU:n valtiontukisääntelyn vaatimuksia huomioon, mutta kokonaisuutena se on kuitenkin riittämätön varmistamaan, että Yleisradiota koskeva sääntely olisi jatkossa EU:n valtiontukisääntelyn mukainen.
Luonnokseen on kirjattu oikean suuntainen periaate, jonka mukaan Yleisradion julkaiseman tekstimuotoisen sisällön tulee liittyä Yleisradion liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun.
”Yleisradiolle sallitun tekstimuotoisen sisällön julkaisutoiminnan alaa tulee kuitenkin vielä selkeyttää luonnoksen sisältämästä muotoilusta. Yleisradion tekstimuotoisen sisällön julkaisutoiminnan tulisi olla ainoastaan pienimuotoista ja laajuudeltaan suppeata suhteessa Yleisradion liikkuvaa kuvaa ja/tai ääntä sisältävään julkaisutoimintaan ja keskittyä laajuudeltaan referoimaan Yleisradion liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävää ohjelmistoa.”
Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan poikkeuksia, jotka sallisivat Yleisradiolle tekstimuotoisten sisältöjen julkaisutoiminnan. Poikkeukset eivät kuitenkaan liity Yleisradion yleisradiotoimintaan.
”Suurin osa niistä myös vesittää Yle-lain muutoksen. Useimmat poikkeukset kohdistuvat alueille, joilla esimerkiksi lehdistö jo tarjoaa kattavasti tekstimuotoisia sisältöjä kansalaisille. Poikkeuksista tulisi ensisijaisesti luopua kokonaan.”
Hallituksen esitykseen tulisi lisätä myös ehdotus Yleisradion julkisen palvelun tehtävän valvonnan uudistamiseksi. Valvonta tulisi siirtää Yleisradion hallintoneuvostolta Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtäväksi, koska hallintoneuvosto ei ole Yleisradion johdosta riippumaton elin, kuten Euroopan komission sääntely edellyttää.
Medialiitto on tyytyväinen, että Suomi on ryhtynyt toimenpiteisiin saattaakseen Yleisradiota koskevan kansallisen lainsäädännön vastaamaan EU:n valtiontukisääntelyn asettamia oikeudellisia reunaehtoja.
”Yle-lain muutos, Yleisradion verkossa tapahtuvan tekstimuotoisten sisältöjen julkaisutoiminnan olennainen rajoittaminen nykytilaan verrattuna, on välttämätön, jotta Yleisradiota koskeva kansallinen lainsäädäntö saatetaan EU:n valtiontukisääntelyn mukaiseksi. Kysymys on ennen kaikkea kotimaisen lehdistön elinvoimaisuuden turvaamisesta tulevaisuudessa – ja siten kansalaisten sananvapauden turvaamisesta”, Sanomalehtien Liiton lakiasiainjohtaja Ismo Huhtanen painottaa.