Vuoden kaupunkilehtijuttu -kilpailun voittivat Helsingin Uutisissa ja Uudessa Rovaniemessä julkaistut jutut. Myös Länsiväylän, Tamperelaisen ja Vantaan Sanomien jutut palkittiin.
Uutismedian liiton vuosittain järjestämässä kilpailussa on kaksi sarjaa: uutis- ja ajankohtaisjutut sekä featurejutut. Uutis- ja ajankohtaisjutut arvioi paikallislehti Järviseudun toimittaja Saila Collander, ja featurejutut tuomaroi paikallislehti Valkeakosken Sanomien päätoimittaja Nella Keski-Oja.
”Palkitut jutut ovat hienoja esimerkkejä kunnianhimoisesta ja kekseliäästä kaupunkilehtijournalismista. Niitä yhdistävät tuoreet näkökulmat paikallisiin aiheisiin sekä taitava tarinankerronta, jossa teksti, kuvat ja digitaalisen julkaisemisen mahdollisuudet tukevat toisiaan. Kokonaisuudet ovat kiinnostavia ja vievät lukijan keskelle ihmisten elämää, yhteisöjä ja kokemuksia”, summaa Uutismedian liiton järjestöpäällikkö Ilona Hannikainen, joka vastaa liiton kilpailuista.
Parhaat uutis- ja ajankohtaisjutut
Uutis- ja ajankohtaisjuttujen sarjan voittivat Aapo Siippainen ja Mikko Huisko Helsingin Uutisissa julkaistulla jutullaan Itä-Pasila – kuka muka pitää harmaana? Huolella tehdyssä informatiivisessa ja yllätyksellisessä kokonaisuudessa digitaalinen tarinankerronta on viety pelkkää tekstimuotoa pidemmälle.
Toiseksi sijoittui Länsiväylän Lauri Jaakkola uutisellaan Espoo saisi kasaan todella kovan kattauksen, jos se järjestäisi kesäfestarit vain omilla artisteillaan. Juttu on ylistyslaulu urbaanille paikallisuudelle.
Kolmanneksi sijoittui Tamperelaisen Tiina Suutari jutullaan Duplo-palikoista kasvaa jättiratikka – Tältä näyttää Tampereen ratikka, joka on nyt Pohjoismaiden pisin. Juttu on perusteellisesti tehty, paljon tietoa sisältävä ja runsaasti kuvitettu.
Parhaat featurejutut
Featurejuttujen sarjan voittivat Mari Molkoselkä, Pekka Aho ja Sammeli Harve Uudessa Rovaniemessä julkaistulla jutullaan Kahtia jaettu kylä. Vetävä ja näyttävä reportaasi käsittelee merkittävää paikallista ongelmaa erinomaisesti, ja digitaalinen taitto hyödyntää hienosti kauniita, hallittuja kuvia.
Toiseksi sijoittui Länsiväylän Lauri Jaakkola ja Mikko Huisko jutullaan Autoilija ”haaksirikkoutui” Espoossa ja menetti uskonsa ihmisiin: yksikään ei pysähtynyt. Juttu hyödyntää esimerkillisesti digitaalisen julkaisemisen mahdollisuuksia, ja komea visuaalinen toteutus nostaa toimittaja testaa -aiheen uudelle tasolle.
Kolmanneksi sijoittui Vantaan Sanomien Marika Lumme jutullaan Mitä tapahtuu AA-ryhmän kokouksessa? VS sai kutsun ja otti selvää. Yhteiskunnallisesti tärkeä reportaasi lisää ymmärrystä maailmasta ja vie lukijan paikkaan, johon monella ei ole pääsyä.
Vuoden kaupunkilehtijuttu -kilpailun kahteen sarjaan osallistui yhteensä 84 juttua. Uutismedian liitto palkitsi parhaat kaupunkilehtijutut Suurilla Lehtipäivillä Tampereella 19.11.2026.
Lisätiedot
Ilona Hannikainen, järjestöpäällikkö, Uutismedian liitto
ilona.hannikainen@uutismediat.fi, p. 040 775 5045
Palkintoperustelut
Vuoden kaupunkilehtijuttu 2026
Sarja 1, uutis- ja ajankohtaisjutut
1. Toimituspäällikkö Aapo Siippainen ja valokuvaaja Mikko Huisko, Helsingin Uutiset: Itä-Pasila – kuka muka pitää harmaana?(31.5.2026)
Jutussa digitaalinen tarinankerronta on viety pelkkää tekstimuotoa pidemmälle. Visuaalisessa ilmeessä korostuu vihreys, joka on jutun pointtina otsikosta alkaen. Dronekuvat, vaihtokuva ja kuvasarja lisäävät todistuksen painoarvoa. Informatiivinen, jopa yllätyksellinen juttu, jossa ääneen pääsevät paikallisuutta kunnioittaen myös alueen asukkaat. Huolella tehty kokonaisuus todellakin kääntää Itä-Pasilan kyseenalaisen maineen päälaelleen.
2. Toimittaja Lauri Jaakkola, Länsiväylä: Espoo saisi kasaan todella kovan kattauksen, jos se järjestäisi kesäfestarit vain omilla artisteillaan (23.5.2026)
Toimituksen ajatusleikistä syntynyt juttu on ylistyslaulu urbaanille paikallisuudelle. Kuvitteellisilla festareilla kaikki on mahdollista – tätä näkökulmaa jutussa hyödynnetään estoitta. Interaktiivista grafiikkaa on käytetty oivaltavasti ja innovatiivisesti. Lukijaa sitoutetaan kyselyllä ja lopun infolaatikossa avataan ansiokkaasti, miten tiedot on juttuun koottu.
3. Uutispäällikkö Tiina Suutari, Tamperelainen: Duplo-palikoista kasvaa jättiratikka – Tältä näyttää Tampereen ratikka, joka on nyt Pohjoismaiden pisin (23.5.2026)
Juttu, johon videot todellakin tuovat lisäarvoa. Otsikon antama lupaus toteutuu alusta loppuun. Perusteellisesti tehty, paljon tietoa sisältävä ja runsaasti kuvitettu. Lopun faktalaatikko täydentää kokonaisuuden, samoin sisäiset linkitykset, joilla lukija saadaan viihtymään sivustolla pidempään.
Vuoden kaupunkilehtijuttu 2026
Sarja 2, featurejutut
1. Toimittaja Mari Molkoselkä, valokuvaaja Pekka Aho ja graafikko Sammeli Harve, Uusi Rovaniemi: Kahtia jaettu kylä (15.7.2025)
Erinomainen reportaasi kertoo vetävästi ja näyttävästi merkittävästä paikallisesta ongelmasta: siltatyömaasta, joka on jakanut kylän kahtia ja johtanut poikkeuksellisen pitkiin, kymmenien kilometrien, kieroteihin. Hyvä lähtökuva vie suoraan paikalle, lyhyt otsikko pysäyttää, ingressi kuljettaa aihetta heti eteenpäin ja tarinallinen leipätekstin aloitus vetää mukaansa. Digitaalinen taitto hyödyntää hienosti kauniita ja hallittuja kuvia. Teksti etenee sujuvasti, eikä löysää ole. Kartta, kainalo ja fakta tuovat olennaista lisätietoa aiheeseen.
2. Toimittaja Lauri Jaakkola ja valokuvaaja Mikko Huisko, Länsiväylä: Autoilija ”haaksirikkoutui” Espoossa ja menetti uskonsa ihmisiin: yksikään ei pysähtynyt (1.3.2026)
Komea visuaalinen toteutus nostaa tämän toimittaja testaa -aiheen uudelle tasolle. Juttu hyödyntää esimerkillisesti digitaalisen julkaisemisen mahdollisuuksia, kuten näyttävää verkkotaittoa ja videoita. Verkon lyhyt ja jopa runollinen otsikko ”Kylmät tiet, jäätävät sydämet” erottuu edukseen ja kiinnittää huomion, ingressi kertoo jutusta lisää tehokkaasti ja koukuttavasti. Jutun lähtökohdat avataan selkeästi, ja asiantuntijahaastattelut syventävät jutun yhteiskunnallista kontekstia.
3. Toimittaja Marika Lumme, Vantaan Sanomat: Mitä tapahtuu AA-ryhmän kokouksessa? VS sai kutsun ja otti selvää (27.8.2025)
Yhteiskunnallisesti tärkeä reportaasi lisää ymmärrystä maailmasta ja vie lukijan paikkaan, johon monella ei ole pääsyä. Jutun rakenne on huolella mietitty ja poikkeaa tavallisesta; kolme ryhmän jäsentä kertoo tarinaansa paitsi tekstissä myös äänitteillä, joissa heidän äänensä on muutettu anonymiteetin suojelemiseksi. Arkiset yksityiskohdat luovat onnistuneesti kontrastia haastateltujen rankoille elämänkokemuksille, ja jutun kuvat luovat harmonisen visuaalisen kokonaisuuden haastavasta kuvaustilanteesta huolimatta.