Suomalaiset luottavat uutisiin edelleen enemmän kuin missään muussa Reuters-instituutin uutistutkimukseen osallistuneessa maassa. Suomessa useimpiin uutisiin luottaa 63 prosenttia vuoden 2026 kyselyyn vastanneista.
Tutkimuksen tilastossa Suomen edelle yltävät Nigeria ja Kenia, mutta näiden maiden aineistot eivät ole laajasti väestöä edustavia kuten muissa maissa.
Suomen ero seuraaviin maihin on huomattava. Tanskassa uutisiin luottavia oli 55, Norjassa 53 ja Ruotsissa 52 prosenttia. Kansainvälinen keskiarvo oli 37 prosenttia.
”Luottamus on uutismedialle kaiken perusta. Ilman sitä ei ole mitään. Siksi on syytä olla iloinen Suomen kärkiasemasta maailmassa. Myös ero muihin Pohjoismaihin on merkittävä”, toteaa Medialiiton toimitusjohtaja ja Uutismedian liiton liittojohtaja Jukka Holmberg.
Suomessakin luottamus uutisiin on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana laskusuunnassa, joskin vaihtelu on ollut suurta. Vuonna 2016 uutisiin luotti 65 prosenttia suomalaisista. Alimmillaan luottamus oli 56 prosenttia vuonna 2020 ja korkeimmillaan 69 prosenttia vuonna 2024.
Luottamus uutismedioihin, joita itse seuraa, on heikentynyt vähemmän kuin luottamus yleisesti. Samoin luottamus tunnettuihin suomalaisiin uutisbrändeihin on säilynyt paremmin, iltapäivälehdillä se on jopa vahvistunut.
”Luottamuksesta on pidettävä tarkkaan huolta nyt, kun tekoälyn käyttö lisääntyy myös journalismin apuvälineenä. Luottamus on edellytys uutismediasta maksamiselle, ja vain se taas mahdollistaa journalismin tuottamisen suomalaisille jatkossakin”, Holmberg huomauttaa.
Suomessa maksetaan uutisista kolmanneksi eniten. Maksajien osuus oli noussut 23 prosenttiin. Norjassa osuus oli 40 ja Ruotsissa 32 prosenttia.
Vain viisi prosenttia suomalaisista käytti tekoäly-chatbotteja uutislähteenä. Kansainvälinen keskiarvo oli kymmenen prosenttia.
Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report -tutkimus vertaa uutisten käyttöä 48 maassa. Suomessa kyselyyn vastasi alkuvuonna 2026 yhteensä 2 043 henkilöä. Tutkimuksen Suomen osuuden rahoitti Media-alan tutkimussäätiö, ja raportin toteuttivat Jyväskylän yliopiston journalistiikan tutkijatohtori Ville Manninen ja professori Mikko Villi.