Sanomalehdet tärkein tietolähde kevään kunta- ja aluevaaleissa, aluevaalien äänestysprosentti saattaa nousta
31.1.2025Sanomalehdet ovat ylivoimaisesti tärkeimmät mediat, kun suomalaiset hakevat tietoa äänestyspäätöksensä tueksi huhtikuun kunta- ja aluevaaleihin. Tämä selviää Iro Researchin tammikuussa Uutismedian liiton toimeksiannosta tekemästä Kunta- ja aluevaalimediat 2025 -tutkimuksesta.
Kuntavaaleissa äänestämään aikovista 58 prosenttia hakee äänestyspäätöksensä tueksi tietoa painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä. Seuraavaksi eniten tukea haetaan kaupunkilehdistä (35 %), kuntavaaliehdokkaiden verkkosivuilta (35 %) ja televisiosta (35 %). Viidenneksi sijoittuu sosiaalinen media (28 %) ja kuudenneksi puolueiden verkkosivut (25 %).
Aluevaaleissa äänestävien tietolähteiden kärki on sama. Sanomalehdistä tukea aluevaalien äänestyspäätökseen etsii 56 prosenttia ja kaupunkilehdistä 37 prosenttia. Näitä seuraa televisio (34 %), sosiaalinen media (27 %) sekä aluevaaliehdokkaiden (25 %) ja puolueiden (24 %) verkkosivut.
Mitä varmemmin aikoo äänestää kunta- ja aluevaaleissa, sitä enemmän tukea haetaan sanomalehdistä, kaupunkilehdistä ja televisiosta.
Kunnan ja hyvinvointialueen päätöksentekoon kuuluvien asioiden uutisointia seurataan ennen kaikkea sanomalehdistä ja kaupunkilehdistä
Sanomalehtien ja kaupunkilehtien merkitys äänestystukena sekä kuntavaaleissa että aluevaaleissa on varsin loogista. Omaa asuinkuntaa koskevia asioita, kuten rakentamista ja koulutusta, suomalaiset kertovat seuraavansa säännöllisesti nimenomaan sanomalehdistä (65 %) ja kaupunkilehdistä (53 %). Televisio sijoittuu kolmanneksi (40 %).
Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluita käsittelevien uutisten seurannassa kärki on sama: sanomalehdet (59 %), kaupunkilehdet (43 %) ja televisio (37 %). Suhteessa keskiarvoon nuorimmissa ikäryhmissä korostuvat sosiaalinen media ja Google, kuten myös se, että he eivät seuraa näitä asioita mistään viestintäkanavasta.
Kuntavaalien kiinnostavuus pysynyt ennallaan, aluevaalien äänestysinto aiempaa korkeampi
Kun äänestysaikeita verrataan ennen edellisiä kunta- ja aluevaaleja tehtyihin tutkimuksiin, kuntavaalien äänestysprosentin voidaan odottaa olevan jokseenkin sama tai aavistuksen korkeampi kuin viime kerralla. Silloin se oli kuntavaalien historian alhaisin 55,1 prosenttia. Aluevaaleissa on kuitenkin odotettavissa korkeampi äänestysprosentti kuin edellisissä vaaleissa toteutunut 47,5 prosenttia. Aluevaalien tilannetta parantaa se, että nyt ne järjestetään samanaikaisesti, ja sosiaali- ja terveydenhuollosta on viime aikoina uutisoitu paljon.
Varmimmin äänestysuurnille sekä kunta- että aluevaaleissa ovat tutkimuksen mukaan siirtymässä vasemmistoliiton ja kokoomuksen kannattajat. RKP:n kannattajien varmuus on vielä suurempi, mutta heidän vastaajamääränsä tutkimuksessa on sen verran pieni, että siihen liittyy tilastollinen epävarmuus.
Vähiten kiinnostusta äänestämiseen löytyy tällä hetkellä vihreiden ja perussuomalaisten kannattajien keskuudessa.
Kuntavaalien merkitys tunnistetaan paremmin kuin aluevaalien
Kolme neljästä (73 %) suomalaisesta uskoo olevansa erittäin tai melko hyvin perillä siitä, mistä kuntavaaleissa on kysymys. Aluevaalien osalta näin toteaa vain reilu puolet (56 %) äänioikeutetuista.
Mitä nuorempi äänioikeutettu on, sitä vähemmän hän kokee olevansa perillä siitä, mistä näissä vaaleissa äänestetään. 18–24-vuotiaista vain joka kolmas (37 %) arvioi olevansa hyvin perillä siitä, mistä aluevaaleissa on kysymys, kolmannes (33 %) kertoo, ettei tiedä lainkaan tai ei osaa sanoa. Kuntavaalien osalta tilanne on jonkin verran parempi: nuorimmista joka toinen (55 %) kokee olevansa perillä kuntavaalien merkityksestä, reilu neljännes (27 %) ei.
Eniten epätietoisia vaalien merkityksestä löytyy vihreiden ja perussuomalaisten kannattajien joukosta, mikä osaltaan selittänee näiden puolueiden kannattajien vähäisempää kiinnostusta äänestää tulevissa vaaleissa.
”Tutkimus osoittaa, että aivan liian moni, erityisesti nuorimmista, ei tiedä mistä tulevissa kunta- ja aluevaaleissa on kysymys. Joka toinen äänioikeutettu todennäköisesti jättää äänestämättä. Myös poliitikoilla ja poliitikoiksi pyrkivillä on merkittävä rooli siinä, jatkuuko äänestämisen alamäki vai onnistutaanko kansalaisten uskoa kasvattamaan siihen, että äänestämällä voi vaikuttaa. Maailmassa löytyy kyllä tahoja, joiden tavoite on saada ihmisten välinen polarisaatio syvenemään ja horjuttaa demokraattista päätöksentekoa Suomessa”, toteaa Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.
”Kunnioittava suhtautuminen erilaisia mielipiteitä ja niitä esittäviä ihmisiä kohtaan, rakentava keskustelu ja siihen osallistumisen mahdollistaminen vähentävät yhteiskuntamme hajaannusta. Se innostaa myös nuoria osallistumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja äänestämään.”
Vaalikoneet kiinnostavat, ehdokasvalintaan vaikuttaa eniten ehdokkaan ja äänestäjän näkemysten vastaavuus
Useiden medioiden verkkosivuillaan julkaisemat vaalikoneet kiinnostavat etsimään sopivaa ehdokasta. Erittäin todennäköisesti vaalikonetta kokeilisi ennen kunta- ja aluevaaleja 53 prosenttia, kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa. Lisäksi melko todennäköisesti vaalikoneita aikoo kokeilla 28 prosenttia. Kokeiluhalukkaimpia ovat alle 45-vuotiaat sekä vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat.
Ehdokkaita tullaan punnitsemaan ennen kaikkea sen mukaan, kuinka ehdokkaan näkemykset vastaavat äänestäjän näkemyksiä. Näin vastaa 82 prosenttia tulevissa vaaleissa äänestämään aikovista.
Puolue vaikuttaa joka toiselle (53 %), tasa-arvoinen suhtautuminen eri väestönosiin neljälle kymmenestä (43 %), kuten myös koulutustausta (41 %) ja se, että on osoittanut asiantuntijuutta esiintyessään mediassa (40 %).
Varsin vähäiselle merkitykselle jäävät nykyinen tai aiempi kokemus kunnallispolitiikasta (19 %), aluepolitiikasta (14 %) tai valtakunnan politiikasta (8 %).
Omiin taitoihin erottaa ulkopuolinen vaikuttaminen luotetaan, muiden taitoihin selvästi vähemmän
Reilu neljännes (29 %) suomalaisista pitää todennäköisenä sitä, että kunta- ja aluevaaliehdokkaita tai vaalitilaisuuksia tullaan häiriköimään. Häiriköinnin arvellaan olevan huutelua, solvausta, uhkailua ja disinformaation sekä valeuutisten jakamista sosiaalisen median kanavilla. Mahdollisiksi häiriöiden aiheuttajiksi nimetään yleisimmin äärijärjestöt niin oikealta kuin vasemmaltakin ja Venäjä.
Lähes kuusi kymmenestä (57 %) äänestämään aikovasta uskoo itse erottavansa jonkin ulkopuolisen tahon pyrkimykset vaikuttaa omaan äänestyskäyttäytymiseensä kunta- ja aluevaaleissa. Joka neljäs kaikista äänestysikäisistä, nuorimmista useampi kuin joka kolmas, epäilee kykyään erottaa tai edes arvioida taitojaan tässä asiassa.
Muiden suomalaisten taitoihin erottaa ulkopuolisen tahon vaikutuspyrkimykset luottaa vain 25 prosenttia suomalaisista. Vähiten muiden kykyihin luottavat 18–44-vuotiaat.
Lataa tutkimuksen graafit (pdf) >
Lisätiedot
Sirpa Kirjonen, markkinointi- ja tutkimusjohtaja
sirpa.kirjonen@uutismediat.fi, p. 040 777 7210
Kunta- ja aluevaalimediat 2025 -tutkimuksen toteutti Iro Research Oy. Tutkimuksen tilasi Uutismedian liitto. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1000 vähintään 18-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Helsinkiläiset eivät vastanneet aluevaaleja koskeviin kysymyksiin, koska Helsingissä järjestetään vain kuntavaalit, ei aluevaaleja. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 14.–22.1.2025. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan noin +/- 3,2 prosenttiyksikköä